Kirjailija, puuseppä, teoloki ja mitä kaikelaist - yks mun suasikkikynäniakoist - Koivukarin Tapio suures numerohaastattelus!

 
Tapio Koivukari runokirjan julkistajaisis. Kuva: Hulda Leifsdottir

 * Kerro ittestäs ens numeroina.

 Juu. Tota noi. Mää ole syntyn vuan 1959. Käve rippikoulu vuan 1974, pääsi ylioppilaks vuan 1978, maisterimpaperi sain kooraha 1987 ja ensmäsen kirja mää julkasi vuan 1988. Mu lapsuudenkodon talonumero ol 28 ja nykysen torpa numero o 14, ollek mu asumisen sitt joinkim pualittun. Mult kysytti opiskeluajam pituksist ja meinasi ett sillo mää oli 191 sentti ja ole siit varman kutistun sentim pari, mutt ymmärsi sitt, ett hän tarkott vuassi.  Paino mul o nykysi sama ko sotaväest päästes eli 82 kilo mutt se kyl vaihtele. Ny elokuus tul uus kiri, Poltetu miähen tytär, se o mu kymnes romaan ja kaikkistes 15. kiri ko mää olen kirjottan. Semne uutine ol ett 100 000 kirjan tekemissen tarvita 400 kesk-kokkost puut. Tollai teoreettisest, tyvitukit tiätyst saha menevä, mutta helpove se o funderat kokonaisin puin. Nii mää arvelissi, ett mun kirjatten tekemisse olis menny tähäs saak tomne ungefäär 150 puut. Suamenoksi on kyl aik pali, reilu parikymment, ja sitt o jotta mun kirjoi julkast ulkmail, niinko Islannis ja Baskimaal, ni ollan kyl aik liki tota neljäsatta puut jos kaikk lasketa.

* Kummone suhre sul o numeroihi ja lukuihi: onk sul onneluvui, lempiluvui taik semmossi, mitkä vaa jotenki jännäst elämäs ain toistu?

Ei oikkiastas varsinaisest. Joskus mää olen tykän nelosest, se o semne tasajakone ja tualimalline. Vaimon kans meil on kummalakki syntympäev 20. päev mutt eri kuus sentä.

* Oleksää semmone tyyppityypilline humanisti, kenel o matikka ain ollu vaikkia vai selvisiksää koulust hyvi siitäki?

 Matikka ol vaikkia, mutt lukios mää oti semse ryhdistykse ja mu serkkun annoi mul vähän tukiopetust ja kyl mää se sitt iha hyvin kirjoti, Se lyhkäse matika.

* Olik sul matikas joku lempilasku - taik sit joku teoreema taik kaava,  mitä sää et kertakaikkias käsittäny?

 Mää tykkäsin geometriast ja trigonometriast. Niis pysty jollantaval kuvittelema se miälesäs. Algebra ja se ko ruvettim puukstaavetten kans laskema ol mul iha heprea ens alkku.

* Misä kohta elämäs sul o ollu enite matikast hyätty?

 Pisi matka, mutt kyl aikusel iäl ko o remontt-hommi teht. Räknätäm pinta-aloi ja puutavara ja maalette menekki ja hinnoi. Mää tykkä viäläkki muuton tarkasta huanen kulma Pytagoral niinko islantilaise remontt-miähe. Eli nurkast mitatan kolm (kertta jotta, esim, 50 sentti) ja toisest seinäst neli (kertta vaikk 50 eli kaks metri) ni niittem päitte välim pidäis olema sillo viis (kertta se sama, eli vaikk 250 sentti) jos nurkk o iha suaras kulmas.

* Mihin kirjailija tarvitte numeroi?
Niist saa kyl juttu aikkaseks. Sitt lasketa sivui ja lyännei ja sitä ett kui iso siit kirjast tule ja vaikk mitä. Ja sitt odotetan tekijämpalkkioit  ja tehdä apuraha-anomus. Esimerkiks.

 * Mää ole oppinu sult, et venäjän kiäles bussi numero 11 tarkotta kävelte  menemist, ko se numero muistutta kaht jalkka. Sää ole islannin kiälen  taitaja. Tulek miäle islannist joku ihana sanomus taik fraasi, misä olis joku numero erilaises käytös ko suames?

 
Vaikk semnen ko ett "hann hefur ekki átt sjö dagana sæla" eli ett "hänel ei ol ai ollu seittemä onnelist päevä", misä ajatella ete koko viikk ol iha  onnelist ollu eli ett hänel o välil ollu ja vähä vaikkia. Syyst tai toisest, se voi oll taudiloist aikka tai kränä pualison kans tai jotta  muut. Ja sitt islaniks sanota ett "ég er í sjöunda himni" eli ny mää ole seittmänes taevas, sillon ko joku o oikke riamuisas. Ai nii, ja ko suameks sanota, ett kolmas kerta toden sanoo, ni islantilaine onki sitä miält ett fullreynd í fjórða sinn, eli neljäs kerta tode sano. Joko täsä on kysymys alkusoinnu voimast tai sitt islanderi ova vähä sinnikkämppi ko me.

* Sää olet kirjottanu jälles väkevä ja sialukka romaani Poltetun miehen tytär. Mun numerorunokirja Ykköne o iha erilaine, kertakaikkias! Mut keksi sää nyy omast päästäs, ko olet molemmat lukenu, onk niis mittä sama?

Poltetu miähen tyttres olla Islanni noitaoikkeudenkäynneis. Vanhas magias todelisuut yritetti hallit semssi riimui ja merkei piirtämäl, niinkom puukstaavei, kon kertautuva sitt mailmas ja todelisudes. Joku voi nähd Thór-jumala energiam puukstaavis ja taevam pilveis, mutt mailma voi nähd ja numeroin kui nek kertautuva tualp pisi mailma. Eli tiivistetym periaatten kautt hahmotetan todelisus.

Ja viäl lopuks:

Mink numeron ottaissit föli autiol saarel?

 Seiska.
Mää hio sem pää ja tee siit kirve ittelen, rakena suaja sen kans ja hakkan klapei.

(Kattoka nyy! Tämä seiska o Ykkösest, Anne Vaskon tekemä kirves!)

Haastattelus ol Koivukarin Tapio,
hänt jutut sanamaija Laaksose Heli

#Tapiokoivukari #poltetunmiehentytär #WSOY #Ykköne #runoilijahelilaaksonen