Laaksonen lausuu Latviassa

Laaksonen lausuu Latviassa - kuva: Miikka Lappalainen



Kirjailija Heli Laaksosen latviankielinen runokokoelma Kad gos smei (Ko lehm kikatta) ilmestyi Guntars Godiņšin kääntämänä syksyllä 2012. Luoteislatviaksi taipunut käännöskokoelma poiki liudan kirjallisuuskeskustelua latvialaisessa mediassa ja kutsun kiertämään Latviaa. Sanamaija ihmettelee tätä menoa silmät suurina ja kertoo näkemästään näillä lehdillä.


 

Ettei vaa olis jälles Latvian-reisu eres - tul nimittäis kutsu kumartama hiano palkinto heinäkuun loppupual:


Kuva: Miikka Lappalainen

Siis: Aapiselle kansainvälinen kirjallisuuspalkinto Latviasta - kirjeen myötä:

"Dear Heli,
we are happy to announce that jury members of Latvian section of IBBY decided to award the Baltic Sea Region Jānis Baltvilks International Prize in Children’s Literature and Book Art to you for book “Piec ait kalns” (Aapine) which is published into Latvian by Liels un mazs. The prize will be awarded to translator Guntars Godiņš as well."

http://www.la.lv/baltvilka-balvu-sogad-sanems-laksonena-nosaukti-ari-nominanti/


Kiitos-paldies raati, Guntars, Warstan Elina, Latvian lukijat!

 

Heli

 

 

Jälles o Runoajeluitte aik,

Poetry ride starts again!

 

Runoväel on koko ens viikko Latvias reissamist, ja saan olla siäl mukan. Pääsen nii Riian vilinöihin ko maaseurullekki. Runoajelus eli Poetry rides on tiivis, kiva ohjelma, tämmöne:

 

Monday, 25.04,   Arrival to Riga. 
Tuesday, 26.04
  Tour  to Zvejniekciema High school and Limbaži

11.00 - 12.00   Event at Zvejniekciema High school

12.40 - 14.00   Tour around Limbaži Main library, Light lunch at the library

14.00 - 15.00  Event at Limbaži library 


Wednesday, 27.04    School visits in Riga and event at Birojnīca

10. 25 – 11.05 Event at Nordic Language school library

12.00 -13.00   Event at  Estonian Grammar school, Atgāzenes iela 26

18.00             Event at Birojnica, followed by reception, Berga Bazārs, Dzirnavu iela 84

Thuesday, 28.04   Kurzeme tour

10.00  - 11.00  Event at Talsi Children library, Lielā iela 27

14.00 - 15.00   Event at Saldus library, Tūristu iela 7

18.15   Sightseeing in Kuldīga

19.00   Networking dinner at Goldingen room, Baznicas str. 2, Kuldiga 

Friday, 29.04 

11.00   Event at the Kuldiga library

***

JA sama latviaks:

Programma:

 

26. aprīlī plkst. 11.00 Zvejniekciema vidusskola, Atpūtas iela 1

 

plkst. 14.00 Limbažu Galvenā bibliotēka, Parka iela 23

 

 

 

27. aprīlī plkst. 10.20 Ziemeļvalstu ģimnāzija, Paula Lejiņa iela 12

 

plkst. 12.00 Rīgas Igauņu pamatskola, Atgāzenes iela 26

 

plkst. 18.00 Rīgā, Birojnīcā, Dzirnavu iela 84 k-2 (Berga Bazārs)

 

 

 

28. aprīlī plkst. 10.00 Talsu Bērnu bibliotēkā, Lielā iela 27

 

plkst. 14.00 Saldus pilsētas bibliotēka, Tūristu iela 3

 

 

 

29. aprīlī plkst. 11.00 Kuldīgas Galvenā bibliotēka

 


***

 

Latvialaisil ja Latvias asuvil siis vinkiks et tervetulo! Tulkki o mukan ja virolaine runonkirjottaja Leelo Tungal. Kiälen ilo kiitä Latvian teil!


Heli


Taas o ollu Guntars Godins ahkerana ja Liels un mazs -kustantamo porkkanana: latviaks ilmestys juur joulu al mun ja Elina Warstan Aapine! Kylläkä sihe ei laitettu aakkostust - tuli kiäle rajat vasta - ja nimekski laitetti vähän piremp Piec ait kalns elikkäs Viiden lampaan vuori.

See on tiättäväst ensmäne latviaks mukulil ilmestyny murrekirja  - jännittävä, et kummottos lapset siäl kirjan otta vasta. Maaliskuus lähretä Guntarsin kans hiukan kiärtämä ja esittelemä.

 

Hauskase lupaukse anta (niimpal ko mää nyy osasin tulkata) kustantaja: "Lukekaa tämä kirja, niin tulette paitsi iloisiksi, myäs viisaiksi"

 

Lukeka itte, tost iha sulaselkkiä latvia:

 

Jau pavisam drīz tirdzniecībā būs pieejama Heli Lāksonenas (Heli Laaksonen) dzejoļu grāmata bērniem "Piec ait kalns" ar Elīnas Varstas (Elina Warsta) ilustrācijām.

 

Dzejoļi uzrakstīti nevis literārajā somu valodā, bet dienvidrietumu Somijas dialektā, ko somi dēvē par “īso valodu”! Heli to iemācījās no savas vecmāmiņas. Atdzejojot Guntars Godiņš ņēmis palīgā lībiskā dialekta Vidzemes izloksni un dzejoļiem līdzi devis arī vārdnīciņu. Izlasot šo grāmatu, tu būsi kļuvis ne vien priecīgāks, bet arī gudrāks!

 

Latvijā lielu interesi un Literatūras gada balvu izpelnījās Guntara Godiņa atdzejotā Heli Lāksonenas grāmata “Kad god smei”(2012), ko Apgāds Mansards nupat izdevis atkārtoti.

 

 

 

Lähde: https://www.facebook.com/lielsunmazs/?fref=ts

 


***

 

Myäskin täyty riamuita siit, et  toine latvialainen kustantamo, Apgads Mansards, otti jälles yhre lisäpainokse mun runokokoelmast Kad gos smei. Ollek see kolmas vai jo useampiki? En tiär, mut ilo o!

Tämmöse julisteen kans mee Guntarsin kans runokiärretti 2013 - ja maaliskuus 2016 painela latvialaisil tel taas!

Kuulumissi!

 

Heli

 

 

 

 

 

Heli

 


21.11.2013


Syrän on painava ko marketin katto marraskuus


On käsketty surra kolm päivä

sytyttä verenpunassi kynttilöi

runoillan pääl o rasti: Peruttu

Voi Latvia-pikkune

teil tarttis kans olla yätön yä

ettei koska enä tarttis tulitikku raapasta,

taas kerra viärä lyhty

mettäkalmisto

maantiä vartte

mere rannal

kaupa raunioil

 

Oleks nähny ko taivas putto niska?

oleks kuullu et teräs, petoni, loistelamppu?

suklaamuni ja huulipuni

äitie luit ja sysivesi lattial

 

Tämä maa o niin tottunu surema

et sil on ylimmäises lipastolootas

must nauha jo valminas

 

Kolmanten surupäivän

sato lumi hiilisataman yl
mukulat teki heti palloi

miähet rakens taas

naurova mustanpuhuvil

tyämaavitseil

 

Koulupoja juaksiva ohitte

kaikkist ilosilmäsin huus mul

Kiva lakki!

Forsa cepure!

 

Ko laps puhu latvia

on ko upottais kylmät käret

lämpimä hunaja.

 

 

****

c) Heli Laaksonen

 

 

Latvian rauhanajan pahin onnettomuus tapahtus 21.11.2013. Riias Zolitude-lähiös Maxima-marketin katto putos iltapäiväruuhkas rakennusvirhen tähre alas, 54 kual, loukkaantus iso määrä. Sattusin olema Latvias sillo. Tunnelma ol apia. Latvialaiset moittis ittiäs: mink tähre meil o näi hutero, korruptoinu, hutiloiva maa!  Kotiseuturakkaut olen nähny pal, kotiseutukiukku ol mul uus asia. Kirjotin sillo jo alun runol, nyy sen sain valmiiks. Runo ilmestys myäski kirjallisuuslehti Latvju tekstis äskettäis. Latvialaiset o noussu ylös monelaisist - kyl tästäki.

Heli

 

Luoteis-Latvian murteelle kääntänyt - atdzejojis Guntars Godiņš

 

21.11.


Sirc i smaks kā lielveikal jumc novembri.

Sērs i issludinacs uz trim denam,

uz zems deg asinssarkans svecs,

dzejs vakaram krusc pār: accelc.

Ak, Latvij mazo,

Lai teu nakc i kā den,

lai vair nemūžam nevaidzet špick uzrout,

lākturišs nest

uz mežkapem,

uz ceļmalam,

uz jūrs krast,

uz veikal drupam!

Vai tu i redzeis, kā debes krīt leja,

vai i redzeis, kā tērouc, betons, griestlamp,

šokolāds oliņs, lūpkrās,

māts koul un minerālūdens pudels mētajas pa grīd?

Šitas zem i pierads sērot,

tam augšama atvilkns lādite

i jou sagatavot meln bant.

 

Treša sēr dena

apsnig ogļ ost.

Bērn tūlit pat taisij sniegpiks,

vīr būvei tik tālak,

smējas pa rupjem jokem

būvplaci.



Man garam paskrei skols puiks,

vens a priecigam acem uzsouc:

„Forša cepure!”

Smuk mic!

 

 

Kad bērs runa latvisk,

i tāpat kā oukscs roks ielikt

silta meda.

 



Atdzejojis Guntars Godiņš

 

Pagājušā gada novembrī Ventspils Starptautiskajā rakstnieku un tulkotāju mājā dzīvoja un strādāja mums labi zināmā somu dzejniece Heli Lāksonena. Ventspilī dzejniece atradās tieši veikala Maxima traģēdijas laikā. Heli man atsūtīja dzejoli, ko viņa bija sākusi rakstīt toreiz Ventspilī, bet pabeigusi pavisam nesen. Šis dzejolis veltīts upuru piemiņai un mūsu pārdzīvojumiem par notikušo.

 

 

 

                                                                                               Atdzejotājs

 

 

 

 

 

 

 


Kuvan Latvian Liepajan aallonmurtajalta otti Miikka Lappalainen (niinko voi sen hianourest päätel)


Täyteläine, tuuline ja muuttuvaine Latvian-marraskuu on takan!

Tämä maa on täys kontrastei. Joka päiv o saanu elä kaht elämä, nährä kahrelaissi säit, kuulla kahrelaissi kohtaloi. Yhres suunnas o meri ja tuul nosta pärskei majakast korkkiammal. Toises suunnas o suajasan pihan ruusu, marraskuus täyres kukas. Oikkialt mene Audi ohitte, vasemalt kerjäläine, mikä kerä roskiksest syämäkelpost ja lasta löytös vanhoihi lastevaunuihi. On itsenäisyyspäiväriamuittemist - ja koko kansan murhe, ko marketin katto putto alas ja ihmissi kuale.

 

Ventspilsin Kansainvälinen kirjailijatalo eli
Starptautiskā Rakstnieku un tulkotāju māja anto juur simmost pitkämiälist rauha, ko olin toivonukki. Sain kirjotetuks siäl loppu yhren kokonaise näytelmä, yhreksänkymment sivu tul sihen kaikkias, huumorilline kaksnäytöksine tarina siit tul - alkuvuarest viimeistäs paljastan, mihe ja kummone ja kosk. Mul, kenel o vaikkia joskus pittä ajatus koos sivu loppu saak, ol aikamoinen taistelemine, et sain ajatelttu melkkest satasivuse ajatuksen kerral. Millä ei olis koto-olois onnistunu, vaikkei mul mikkä villi ja vilisevä kotika ol.

Jotenki vaa see omast arjest kaukan olemine ja ussempie sähköste välineitte välttely o mun kaltasel kirjottajal välttämätöne.

Latvian kiält koitin siin sivus oppi kans, mut täl reisul see ei ollu nii yksinkertast. Joka aamu, päiv ja ehtoo mää kyl yhteiskeittiös ja pyykkituvas tapasin kaikenäkössi kansalaissi, mut talon seittemäst kirjailijast vaa yks ol täl jaksol latvialaine - iha nero Uldis Berzins, ketä on kääntäny mm. koraanin latviaks (tehkä peräs). Kaik muu oliva slaavei, Bulgariast, Valko- ja Normi-Venäjält. Oikke lutussi ja säkenöittevi personi, mut enimmäkseks venäjäntaitossi vaa. Hiuka jotta huano engelska mee puhutti, mut suurimma osa ajast vaa hymyiltti ymmärtäväst ja kollekiaalisest toisillemme.  Mul tul vissi ensmäst kertta elämässäni simmone olo, et mää olen kirjailija. Ihan tiäräktee niinko kirjailija!


Sit ko mun lempparilatvialaine eli Guntars Godins tul viikoks talol asuma ja maagine runonkirjottaja Liana Lang muutti peräs, sain hiuka latvianki juurest kii. Guntarsin kans mee saatti Aapise latviantamine hyväl mallil. Lisäks Marin Bodakov, pulkarialaine runoilija-opettaja, innostus mun yllytyksestän kääntämä Lehm ja koiv -runon omal kiälelles (ton Yllärisivun loppupual). Hän lykkäs käännöksen oil fb-sivuil - ja seuravas minutis tul joku kulttuurilehren toimittaja ja kirjotti Marinil, et käännä nyy muutama lissä, ni julkasta meijä lehres. Nii mee sit Guntarsin ja venäjän kiäle avustuksel käännetti mm. Sialuruno ja nyy nee painele jossan päin Pulkaria...

 

Ikä en ol näim pal puhunu elämässän viarai kiäli. Tosa yläkuvas ihmettele kirjailijatalon pitkävarjonen katti Rudi - ainokaine kenel mää kuukaure aikan puhelin oma kiältän.

 ***

Ei see pelkäks huhkimiseks menny. Ruakka en laittanu kerttaka. Ajatelkka. Ain ol yhteiskeittiös joku, ko ol keittäny 8 litra soppa ja sanos: Heli, want some soup? Kyl see mul vaan kelppa! Lisäks Riia ulkopualine Latvia o aika matalahintane ainaki ravintolois. Kolmel-neljäl eurorahal sai koko ruua ettes.

Myäski mää pyäräilin nii, et kaik Suame liikunnaopettaja saava olla munst ilossi. Sitä toimitust kauhiast helpotti see, et Ventspils o satsannu sekä turisteihi et pyäräteihi. Suur osa pyäräreiteist on PUNASEL kivetty. Kilometrikaupal voi polkke valla ilma aivoi, ko katto vaa et punast vilkku al, ni jolla sopival reitil mennä.


Suur huvi ulkomail o hautausmaitte löytämine, viaraitte ihmisten kohtaloitte murhettumine. Latvias o harvinaise eläväine (!) ja erikoine hautuumaakulttuuri. Siäl järjestetä kerra vuares esimerkiks juhli hautausmaal. Tavata sukulaiste hauroil viäl elos olevi sukulaissi, lauleta ja syärä. Ja jokane pittä itte sukus hautapaikast hualt - ja tee siit juur sen näkösen ko tykkä. Yhte hautakive ol kaiverrettu pupu, soma, armas pupu.Joillaki hauroil kasva valtoimenas sinivuakoi - voi ko näkis nee huhtikuus! Jonku haura viäre o viätty penkki, et saa oikke harttaste surra.


Torimyynti o iso ilo. Paikallissi ihmissi, ihmellissi ruakatarvikkei ja pului ja kulkukatei hiippailemas siin joukos.

 

Yks riamu viäl: toisten tekemän tyän kattomine ja kuulustelu! Ko satama on kahren korttelin pääs, kuulu kaik laivojen pillit, nosturin kolkket ja rautojen kalske. Ja kui voi rahtilaiv olla yksinkertasuuressas kaunis!

Ventspilsi lisäks pääsin kattoma muutaki Latvia. Ruskiasilmäne miäs tul munt hakema runoautol kotomaaha, mut sitä enne ajetti Uzavan panimon ja vapaan juaksevie maalaiskanoje ohitte, ihmeteltti Liepajan hyljätty sotasatama ja päästi Salacgrivan mammojen syätettäväks. 


Kyl mää menissin takas. Ja menenki jonain päivän jälles.


***

Kottitulo jälkke o ollu aika pal järjestelemist ton Saulin ja Jennin lähettämän kutsun kans. Sitä o murhettunu joku, et kummottos lainka voi siält ulkomailt käsi valmistel mittä juhla-asui linna... Helposte: onhan tääl ussempiki Riepu serviss!

Renkaskorjaamol en kumminka menny asiaani esittämä, vaan Nordmanin Tarjal, luatto-ompelijal Laitlas, lykkäsin viästiin ja toivomukse, et mahtaiskos näi etänä tulla joku hamonenki valmiks. Ja tul see - eilen koitetti ensmäst kertta! Kankka olin hänel viäny yht muut tarkotust varte ja nyy see sai sit uurelaisen käytö.Hiuka vaikkia on tällämis- ja pynttämisaiheissi ajatuksi elämäntäytesen Latvian-reisu jälkke ajatella,  mut ei see nyy aut. Harvemi näin korkia kutsu kumminka saa!

***

Viäl kiitos, paldies, kirjailijatalol, kiitos Latvian maal et sain tulla. Uz Redzesanoz!

 

Heli

 

Alakategoriat