Ajopäiväkirja

Runonkirjoittajan ajopäiväkirja on sanamaija Heli Laaksosen matkablogi, mielipidealusta, esiintymisraportti tai infokerho. Heli kirjoittaa ajopäiväkirjojaan menoista ja meinaamisista, keikoista ja kaikesta. Lue ilosilmäiset tai paniikintäytteiset kuulumiset - ja säntää vaikka itse runokaravaanin kyytiin!



 

AJATELLA! Muistakte tommosen päivittelysanan? Ajatella!

Se vihja ihanal taval ihmise oikeurest ja velvollisuurest ajatella, ko meil on kerra eläinkunnan pätevimmät aivot annettu. Eik olekki nii, et oivaltelu tuntu hianolt pääkopas! Se on ko lämmin kinuskikastike jäisil karpaloil (No nyy tuli kyl vuastuhanne vertauskuva keksityks...)


Joskus käy nii, et vaik kui ajattelis, ei tajua siltikä. Se ei ol vaarallist! Voi joko otta selvä paremmi taik kyssy jolta viisammaltas taik joskus tyytty sihe, et asia o liia monimutkane, et mää voissin sitä käsittä - ja sen tähre mun ei kannata miälpirettäni heti silt pohjalt rakentta ja kuulutta.

Semmone elämine, et hakeutu vaa helppoje asioitten pari ja välttele ajattelemist, tule äkki tylsäks. Ja ko ihminen tylsisty, se ruppe tekemä hullumaisuuksi. Nähty o! Mää toivoissin tv-kanavilt ja ratio-kanavilt ja somekanaviltaki semmost reipast uskallust tarjota miätteliäi ohjelmi.


Suren kovast sitä, et Yle Puhe lakkas. Se on 168 tuntti vähemmä suamenkiälist ohjelma täl planeetal. On tiätty Areena. Mutku. Siält joutu itte valittema. Mää tykkäsin siit, et ratiost tuli peräjälkke pankkikriiseist ja dinosauruksist ja polvileikkauksist - en olis niit itte valinnu, mut oli hyvä, et ymmärrys lisääntys ihan tahtomat.


Tulen valtavan onnelliseks, ko huamaan ajattelevi ihmissi, ohjelmistoi, sisältöi. Muutamei esimerkei: Ylel alko pitkäst aikka kirjallisuusohjelma telkkaris. (Nimi o hullu, Kulttuuricocktail Kirjat, mut ohjelma on oivalline, kattosin!). MTV:n Sanansaattajat ohjelma o maailman ainut suamenkiälissi sanoi käsittelevä viihreohjelma. Reetta Niemelän ja Pete Revonkorven Kun kiipeän kirsikkapuuhun -kuvakirja on sanoi ja kuvi myäte syvi ajatuskerroksi pöyhivä.

Sain juur postis Fysiikka ihmisen käytössä -kirjan. (Kiitos toimikunta Satu Hassi - Jukka Hatakka - Heimo Saarikko - Jukka Valjakka) Mont kertta luen. Mul tule älyn takaraja vasta. Ei haitta! Se o lohruks, et on niit, kenel ei tul.

Turun kaupunkinteatteris kävin kattomas Lou Salomén. Mikä villi, viisas, vitsikäski tarina historiallisest naisihmisest filosofina, psykoanalyytikkona ja hilppiänä, kovapäisenä ja omapäisenä oman tiän kulkijana. Menen uusiks. Aina Bergroth kirjotti. Toivoissin, et etenki kaik ihmiset, kenel o isot elämän valinnat eres - nuaret taik vanhat - menis kattoma ja vahvistuma.


Kiitos mun ajattelevil lukijoilleni! Minust tääl meijä somes o säilyny semmone sivistyny ja hyväntuuline meinink. Ja se o ollu meist ittest kii. Tämmöne naistenpäiväks kirjotettu tilitys tänä - vaik en ol ikinä ollu kiinnostunu tekemä asioi "naisena". (Sen tähre munt erityisriipii se, et Karoliina Koskisen Naise elämää -runo laiteta mun kirjottamaks. Kertauksena: se ei ol. Ei ol myäskä Ihana talvi -teksti).

Mää vaan teen asioi. Minuna. Tee sääki. Sinuna.


Aina Bergroth: Lou Salomé. Ntamo 2021. 

 

Syrämenkuvi! Ajattelemissi!



Heli

 

 

 

Jatkos ilmesty elokuus 2024. Kannen suunnittel Piia Aho, Otava. 

💚

Mitä jatkos? Kiitos kysymäst! JATKOS! Eli Kaunotietoluantokirja Luonnos saa seura elokuus 2024, ja sen nimi o samas henkes kaksmerkitykselline eli Jatkos. Otava julkase, itte kuvitan ja kirjotan iha suaraks suameks (osaan yleiskieltäkin, kun keskityn) lissä piäni, vitsikkäi esitelmi luannoilmiöist niinko mää ne näen. Hip! Ilomiäl!

Tämä talv ja kevät mene pitkält kirjottamises ja piirtämises, uusie lajie ja ilmiöitte olemust tutkies. Kyl mul saa miälelläs ehrottakki, mink lajin mialuite näkis Jatkokse sivuil. Luonnoksen kannest (visionääri Piia Aho suunnitteli) näke, mitä lajei o ainakin tulos. Mitä sää toivot? Luanto ei lopu!

Suur osa teist on jo kaunotietoluontokirja Luonnoksen kans tuttu, mut varuiks kerron, et aakkosjärjestykses nämä o siin kirjas (2022) jo käsiteltty:
Aarnisammal. Ahma. Ahven ja made. Apina. Auringonkukka ja Kielo. Aurinko. Haapa. Halavasepikkä. Hevonen. Hevosmuurahainen. Hirvi. Hyasintti. Hylje. Hämähäkki. Ihminen. Ilves. Irlanninhirvi. Iso kivi. Isomaksaruoho. Jauhokoisa. Jäkälä. Kani. Kardemumma. Karhu. Kasvin idea. Kataja. Kettu. Ketunkääpä. Kihokki. Kolo. Korte ja Kuikka. Korukeräpallokas. Kyy. Käpy. Kärpänen. Kääpiöpäästäinen. Lahna. Lammas. Lanttu. Lanttu. Lehmä. Leppäkerttu. Liero. Liito-orava. Linnun idea. Lisääntyminen. Lumme. Lunni. Maksalaatikko. Marsu. Merimetso. Mesisieni. Metsälauha. Mursu. Mäyrä. Närhi. Näsiä. Näätä. Ohra. Ohranverkkolaikku. Omena. Pallosalama. Palokärki. Pikkulimaska. Plankton. Pulu. Punatulkku. Punkki. Pyörre. Pähkinä. Ravintoketju eli loppu ja alku. Sade. Sammal. Sika. Silkkityynynen. Sudenmarja. Suppilovahvero. Susi. Syreeni. Tammi. Tavi ja Alli. Tervapääsky. Tuuli. Töyhtöhyyppä. Töyhtötiainen. Vadelma. Vanamo. Viiriäinen. Vilukko. Vuohi. Vyöturkiskuoriainen. Västäräkki.

💚

Syränsuve varrotes,

 

Heli

 

 

 

 

 

 

 

The Nature of Finnish Nature, Otava, toukokuu 2024. Graafikko: Piia Aho.


Osasikte orotta? Kaunotietoluontokirja Luonnos on kaikes hiljasuures KÄÄNTYMÄS ENKUKS! Sen nimes o liävä puujalka – neronpualeine kääntäjävaljakko Riikka Palonen & Richard Clarke keksis: The Nature of Finnish Nature (eli Suomen luonnon luonto). Ilmesty kauppoihi toukokuus 2024. Onk kiva, asteikol 1–10?


Tämä kirjairea o mun oma syytäni. Rupesin kattelema kirjakaupois,  kummossi kirjoi Suamest on tarjol turistei varte ja ulkomail lähtevien tuliaispaketei ajatelles. Olisko mittä uut ja lystikäst, mut torellist? Ilmottautusin itte tekemä vähä erilaisen kirjan Suame luannost! Luonnos-kirjas (ilm. 2022) ol jo mun kuvitukset ja tekstit valminas – siit sit engelskaks käännättämä. Kustantaja Otava ehkä hiukka liiotteli, ko kirjotti esittelytekstis, et: ”The only - - ”, mut kyl markkinamiäles sen verra saa suurennel. 


Enkku-Luonnoksest tule tiiviimp ko alkuperäsest – ei turistit tommost 200-sivust järkälet ruppe käsimatkatavarois traijama. Jutui o vähemmä ja ne o lyhkäsemppi. Valikoisin Luonnoksest eläin- ja kasvikuntaesitelmi Suame luannost – ja lisäks kirjotin uussi, joutsenist ja mustikast ja hyttysest ja revontulist esimerkiks. Maksalaatikko mahtus mukka kans!


Täl kirjal ei ol luvas suurt markkinointirummutust – sen lentto lähtö o meijä varas, mun ja lukijakunna. Jotenki mul o semmonen tunne, et tämmösel teoksel olis mailmas tila. Eik turisti tämmöst souvenirs-kaupoist juur haje ? Eik koko aja joku ol ulkomail lährös ja tarttis jottan kiva viämist? O Rotarei ja Lionsei ja vaihto-oppilai ja aupairei ja yritysviarailui – kyl voi muutaki pakiteerata tuliaisiks ko Aaltovaasei taik avaimenperi oman firman logol. Nii et jos hiukanki vaa on tarve, ni muist kirjakaupast kyssy The Nature of Finnish Nature. (Vaikkia laussu ja kirjotta, Luonnos on pal helpomp. Mut täyty piäni myännytyksi anta, ko saa mahrollisuure Suame viäntiteollisuut kasvatta.)


Toukokuus nährä, kummone Naturest tul! Koht se o jo taittovaihees.
Ja on tänä vuan muutakin kerrottava… Mut siit ens kerral.


Heli

Ja enkkuesittely menis näi:

THE NATURE OF FINNISH NATURE
In this anthology of her verse and drawings,
treasured Finnish author, nature guide and award-winning poet Heli Laaksonen
presents the wildlife and and natural phenomena of Finland
from her own unique and amusing perspective.
Inside you will not only find a plethora of facts a
bout the aurora borealis, reindeer and bilberries,
but also, how to tell the difference
between a Eurasian Eagle Owl and a grumpy spouse.

Funny, quirky and peculiar
– the only book on Finnish nature you'll ever need to own.

 

 

2024.
Se vuasluku näyttä junalt, tommoselt oikialt vasemmal kiitävält nykyveturilt. 
2024

Mailm o ollu rauhaton, eikä sillo ittelläkä voi rauha syrämes olla,
vaik ei omi suuri huali oliska. 

Arvaamattomuus on päivän sana. 

Vanh rippiskouluvirsi o soinu miäles viime aikoin,
Päivä vain ja hetki kerrallansa... 
Lina Sandell sen jo 1865 kirjotti ja 1977 Anna-Maija Raittila paranteli suamennokse. 
Sihe en ain usko, et: 
"Niin kuin päiväs, niin on voimas aina",
mut hyvä kannustuslause se kumminki o. 

Piäni suunnitelmi, kaks viikko ettippäi menevi o olemas,
ja joku kirja-ajatuski, iha uhmal hallituksen kirjavastustuksel...
Puhuta niist sit. 

Täl talvel olis yks visio, mihen tarttisin ihmiste appu:

Ei kettä olis täsä alkuvuan Brittein saaril lährös MERE YLI?
Ja jos oliski, ni ei hän varma MINU OTTAIS FÖLI? 💚

Ko mun tarttis päästä käymä Skotlannis,
mut en men lentämäl,
ko olen lentämise iäks lopettanu
(globaalei syit, kyl te tiärätte).
Riittäis et jonnekki sin rannikol pääsisin.
(Ja myähemmin takas, mut se o sen aja murhe)

Tiärän, et sin mene jatkuvast rahtilaivoi ja muitakin kuljetuksi.
Jos joku olis siis vaik rekal viämäs saaril lanttui, tulissin etupenkil.
(Noil linjoil ei oteta irtomatkustaji, kenel ei ol kulkuvälinees paikka taik oma auto.
Ja lährenkmää sin vasemppa liikenttesse itte suhama? En!)

Vastaissin omist kuluistani tiätty ja
vaivanpalkka o myäski neuvoteltavis.
Olen kunnolline ja hiljane (mut kova liiottelema)
ja viattomil aikeil liikkeel!

NYY RAHTARIKAVERIT JA -TUTUT: sana kiärtämä!
Jos keksit keinon,
lait vaik sposti osottesse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
- ruveta neuvottelema aiktauluist ja muist!

Kerron täst reisust sit yleisest tarkemmi, jos kyyti järjestyis.


T: Heli, runonkirjottaja ja ettippäimenijä


(Tosa kuvas, vissi itte pitkän kären kans otettu, on taustal Itämeri Latvian Liepajas jokune vuas sit)

 

 

 

 

 

 

 

Kirje kansani edustajille.

Tunneks kettä kansanerustaji? Taik jonku vastaavan, kenen puheil olis väli? Mul olis heil asia. Luve tämä heil puhelimes taik lähetä vaik somes. Voit esittä parannusehrotuksi ittekki - nyy ei ol tarkotus haukku eikä voivotella vaa hakke ratkasu. 

Iha näin päivin ollaan tekemäs kirjoi koskevi hyvi TAIK huanoi päätöksi. Tehtäispä hyvi! Oltaispa suamen kiälen ja kirjallisuuren pualel. 

🧡 Ensmäne. Hallitus o havitellu kirjan arvonlisäveron nostamist: 14 % olis uus vero. Britannias ja Irlannis se o 0 % ja esimerkiks Saksas se on 7 (siäl koronan ajaks se alennetti 5 prosenttiin saak). Kui meijän lukeva väki ja suamen kiäl olis vähemmän suajelun arvone? Kirjan hinnan nosto vähentä kirjoje hankkimist ja sitä myätä lukutaitoaki. Siis: anneta olla kirjan alv. 10 %. Taik alle! 

🧡 Toine. Vähälevikkiselt kirjallisuurelt on häviämäs valtion tuki. Sil on kustannettu mm. selkokirjallisuut. Kansakunna lukutaito heikkene entisestäs, ko ei ol tarjol sopivan tasost lukemist. (Jos olet itte valmis tekemä niit kirjoi ilmatteks, ni tee vaa!)

 🧡 Kolmas. Kirjastois on lainattavis äänikirjoi. Tähä saak kirjailija ei ol saanu niist ollenka korvaust (kui?) Nyy päätettiin, et niistäki sais piäne lainauskorvaukse, mut samas joku keksis, et äänikirjan lukijan osuus nipistetään siit kans. Ei se minu haitta, et ääninäyttelijöil lissä maksettais, mut mink tähren kirjailijoitten osast? 

🧡 No, tot kai jostain täyty säästä. Ilmane vinkki: keskioluen veronalennus, mikä on kans suunnitteil, on tekemäs n. 25 miljoonan euron loven valtion kassa. Kenel kalja-ale o hyväks? Sama miält: hyvi harval! Siit sais muillekki jaettava, ko peruis. Ei siis huanonneta kirjojen, kirjailijoitte, lukijoitte, suamen kiäle asema.

Viisai päätöksi nyy hei!


 Jos tahrot lukke samat vetoomukset kirjakiälel ja toisin sanoen, men Kirjailijaliiton sivuil, tost:
https://kirjailijaliitto.fi/…/kirjailijaliiton…/

Ystävällisest

Laaksose Heli

runonkirjottaja
ja joskus kustantajaki


PS. Kirjailijoitte uusimman tuloselvityste mukka kirjaililjan kirjoist keskimäärin saama tulo on 1713 euro / vuas (ei siis / kk).

Älkkä päästäkö meit kokonas uppoma. Älkkä unhottako, et kaik huanonnukset kirja-alal on huanonnuksi suamen kiäle.


 

 

Ilossaki voi olla hartaut.

Rakensin pyhäinpäiväviikol uuren kekriseppelen sen merkiks, et sato on korjattu, ulkohommat tehtynä
(no ain jotta jää keske, ko maa jääty), karja o viätty sisäl (mun tapaukses tarkotta et naapurin poni on tallis).


Käytin äitivainaan pääsiäiskoristelaatikon kynttilämansetei
(niit riittä!), Pia-ystävän tuami lavasteköynnöksi,
kirppariomeni ja kenialaissi puulinnui.
Ompelin yhte, sovittelin välil, kuulustelin ratio, ajattelin tämänpualeissi ja tuanpualeissi.


Joskus pari vuat sit, ko vartoilin, et koronatestitulokset ilmaantuis Omakannan pualel,
kolusin sen palvelun läpitte, ja huamasin, et siäl o oma kohta hoivatahrol ja hautuutoiveil ja vaik mil.
Siin mää sit täyttelin niit kohti niinko verkkokaupan tilaust tekissin.
Laitoin, et älkkä viimesil hetkil mun kuulokkeissi ainaka mittä vaikkia klassist musiikki laittako soima,
joku viisas puheohjelma olis paremp. Ja Herreyssi saa soitta muistotilaisuures.
Ja jos mummun viäres Halikos on tila, ni sin voi viär.

Suasittelen muillekki näitte asiotte etukätte ilmottamist,
ko jälkikätte se o niimpal tyälämppä.
Oli siin oma kolkkoutes, mut oma riamuki, ko huamas:
viäl sitä ollaan elos täyt päät,
kaikelaist viäl kerkke tekemä!


Heli

 

PS. Kuvan otti keikkareisult Salos yks ystävälline Hannele.