Kiälvallan kans miälvaltta vasta
Priviiit! Olen alottanu ukrainan kiäle alkeet kansalaisopiston kurssil. On hiano ja vaikkia - kirjaimetki on kyrillissi ja jokane uus virke o niinko salasanan takan. Mut meil o ihana ope, yks Viktoria. Täsä o suurinpiirteiste ääntöohjeitten kans oleelline sanasto:
Privit (Hei vaa!)
Djakuju (Kiitoksi.)
Ja kohaju tebe (Rakastan sunt.)
Tsikavii! (Kiinnostava!)
Pomidor. (Tomaatti.)
Vidputska. (Loma.)
Vibatsh! (Antteks!)
Ponjava? (Ymmärsiks?)
Ja ne vinna! (En se mää ollu! Maskuliinimuato olis: Ja ne vinen).
Poka! (Hei sit!)
Taitamattomi hirmujohtaji, väkivaltta ja miälivaltta vasta voi laitta olemal lannistumat niitte al. Ei me saatais ittellemme eikä toisillemme sanno: ”tämmöst tämä nyy vaa o, ei voi mittä.”
Tänä mää nosta lipu salkko, laitan avustusrahan ukranainalaissi auttavan järjestön tilil, yritän levittä ystävällisyyt mailmas olemal ystävälline – ja opettelen hataran pääni kans viäl yhre uure sana: Mir! (Rauha!) Se o muute sama venäjäks ja ukrainaks. Heli