Kodiksamian juhlallinen jakotilaisuus elokuussa 2018 (joskus nämä palkinnojaot vähä vanu...)
Tuomari Heli Laaksonen, palkittu Katja Kallio, Yön Kantaja ja 30 000 ohraryyniä paperipussissa.
Kuva: Akateeminen kirjakauppa, Kitta Ahlfors
JULKAISUVAPAA TIEDOTE 6.12.2017
Katja Kallion korkeuksiin kohottava Yön kantaja Kodiksamia-kirjallisuuspalkintovoittajaksi
Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon saa vuonna 2017 Katja Kallion psykologisesti tarkka merkkiteos, tarunhohtoisia kuumailmapallolentoja ja mielisairaiden saaren arkea runollisesti kuvaava, sydäntä kouraiseva romaani Yön kantaja (Otava 2017). Palkinto, 30 000 ohraryyniä, ojennetaan yksityistilaisuudessa.
”Miten läheltä se oli kulkenut hänen ohitseen. Oikea elämä.” Yön kantaja on värisyttävän kaunis ja karmiva kertomus, 383-sivuinen seikkailu Euroopan yllä ja mielen sysimustissa sokkeloissa. 1800-luvun Turussa villinä ja vapaana elävä Amanda Koskinen - todellinen historiallinen henkilö esikuvanaan - heittäytyy hetkiin, lähtee kuumailmapallolla seikkailemaan Euroopan ylle ja joutuu lopulta Seilin mielisairaalaan, hullujen naisten saarelle. Lepattavan herkkä ja leimahteleva, köyhä, älykäs eikä vähääkään nöyrä Amanda, sairaalan tiivis yhteisö hoitajineen ja saarelle eliniäksi tuomittuine potilaineen elävät kurinalaista, kolkkoa elämää - mutta rakastavat, toivovat ja kaipaavat. Kirjan kieli on aistivoimaista, lyyristä ja puronpuhdasta.
Katja Kallio on tehnyt paljon taustatyötä, lentänyt kuumailmapallolla ja yöpynyt Seilin saaressa, kenties juuri Amandan huoneessa. Kaikki vaiva on kannattanut. Elokuvallisen, satumaisen, riipaisevan romaanin luettuaan ei voi koskaan sitä unohtaa.
"Aamuyöt menivät niin kevyessä unessa, ettei se ollut unta ollenkaan vaan vain hiukan ohentunutta olemista. Päivisin pää oli lasia, kirkasta ja läpinäkyvää. Sen hiussäröt hiersivät toinen toistaan vasten. Silmät raapivat kivisinä silmäkuoppien kiiltävää pintaa. Sellaista päätä piti kuljettaa ympäriinsä, liikuttaa nopsasti paikasta toiseen, jottei se olisi hajonnut. Vauhti piti kappaleet kasassa."
Kuva; Elsa Kallonen
Rauman Lapin Kodiksamin kylästä nimensä lainannut Kodiksamia-palkinto on myönnetty vuodesta 2011 merkitykselliselle elävälle tai kuolleelle, uudelle tai iankaikkiselle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle, kauno- tai tietokirjailijalle. Tärkein palkitsemisperuste on unohtumaton lukuelämys. Palkinnon perustaja ja valitsija on sanamaija Heli Laaksonen.
Muut vuoden 2017 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat olivat:
Marko Annala: Värityskirja. (Like 2017). Merja Virolainen: Runoteokset Aprilia ja Kekri (Tammi 2016). Anna-Liisa Mattila: Pannumyssy - kahvipöydän koriste, keittiön kodikas kaunistus. (Omakustanne 2017). Kustaa Vilkuna. Suomen vetohäristä. (Varsinais-Suomen historiantutkimus R.Y. 1931). Sylvi Kekkonen: Amalia. (Otava 1958)
Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä. Seuraavana vuonna 30 000 ryynin palkinto ojennettiin Eeva Kilvelle hänen teoksestaan Kuolinsiivous. 2013 Kodiksamian otti vastaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlassa runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella. 2014 palkittiin Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset, 2015 romaanikirjailija Unto Seppänen Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha, palkinnon otti vastaan hänen poikansa Esa Seppänen, 2016 runoilija Olli Heikkosen teos Regional-Express.
Onnea voittajalle, kiitos kirjasta - ja lukijoille vankka suositus lukea enemmän kirjoja - ja vähintäänkin Kallion Yön kantaja!
Heli Laaksonen