Keskikokoinen perunannostokiertue

Runoilija Heli Laaksosen Keskikokoinen Perunannostokiertue on riemukas ja sielukas
yhden-naisen-runoesitys, joka kiertää maata lokakuussa 2015. Se jatkaa
suositun Pienen Perunannostokiertueen perinnettä uusin paikkakunnin:
JÄRVENPÄÄ! LAHTI! HUITTINEN! KUOPIO! KUHMO! OULU! IISALMI! JOENSUU!
LAPPEENRANTA! KANKAANPÄÄ! TAMPERE! HÄMEENLINNA! Runoja tuttuja, uusia
juttuja ja hassuja tarinoita mukuluuden makeista muistoista ihmisen
huikeaan, haikeaan elämänkaareen. Täällä ja fb:ssä ajantasaisia
kiertueuutisia. Meil o runoi laareis, sanoi säkeis! Voi ko tulisit mukka!

 



 

 

 

 

Mitä mää tiärän Lappeenrannast?

 

Paikkakuntapulinasarja2, osa 9/12

 

Tiärän sen, et nee sano siäl ihanast mie. Ja sen et Kotiteollisuus-yhtyeen rokkari-Hynyne o Lapperannast kans! Munst see on koko hurjuuressas kauhian söpöne - ja fiksuki see o, vaik teke kovast töit, et kukka ei huamais. Meijän kiartue äänimiähel on kans pitk vaalia tukka ja parta. Kerran keikkareisul festivaaleil tulles joku naisihmine huamas hänet auton ikkunast ja suurfanilauma läks juaksema auton peräs ja kiljuma: ”HYNYNEEEEN!”

Lappeenranna vaakuna.

 

 

Lapperannan o määränny perustettavaks Kristiina-kuninkatar, ja siäl huitteil Lauritsalas o syntyny Suame luatettavin ihmine Arvi Lind. Viros nee ain mul muista kertto, et Arvi ol Suamen telkkari kattovie virolaiste erityissuasikki. Mm. siit syyst et Lind o virolaine nimi ja tarkotta lintu. Ei nee ota kuulevin korvis, ko mää koita sanno, et see o ruatti ja tarkotta lehmust.

 

Nimiasiat kiahto munt ain. En ol varma mikä lape on kysymykses ja mikä o sen rant? Myäskä en tiärä tarkka selvityst sil, et kui Lapperanna ruatinkiäline nimi o Villmanstrand - ja tarkottak see villimiähe rantta? Sen miähe mää tahtoissin nährä! Tuakka see runokeikal, jos näette vapaanas!

 

Hynysen kuva: Like-kustannus

 

 

Sitäkä en tiär, mikä o Lapperanna lempinimi. Kyl maar noin pitkäl sanal joku lyhenne o?

 

Kuis o, lapperantalaiset, onk nii et mää en ol oikken kunnollist keikka käyny siäl esittämäs? Kirjakaupas kyl olen ollu ja vissi yhres seminaaris, mut olenk mää laimilyäny ihmiset siäl? Nyy mää miälelläni korjaissin tilantte - siin tarvita kyl teit paikal.

 

Lapperanta o sil taval sopivaiseste eteläs ja iräs, et olen kutsunu sin lähiläänin lisäks koko Kymelaakson  (Lapperanta on kuulunukki Kymesse aikanas), mikä o hiuka niinko varakotimaakunta mul. En ol mittän klapui viäny penkeil, mut nii mää hunteerasin, et Pohjone Kymelaakso asuttais rivit 5-8, Eteläine 9-13. Taik istu mihen tykkä. Ellei sit eteläkarjalaiset ol kerjenny ens.

 

Lappeenrantasalin koivupermanto mul jo laulele sointuval äänelläs. Mää riännän!

 

 

Heli

 

 

*** Heli Laaksosen Keskikokoinen perunannostokiertue Lappeenranta-salissa to 15.10.2015 ***

 

MITÄ MÄÄ TIÄRÄN JOENSUUST?


Paikkakuntapulinasarja2, osa 8/12


Joensuu o yks itäsimppi paikoi koko maapallon pääl, misä olen ollu. Siit itäsemmäks pääsin vast ko olin Turjailija Kirusen eli Heikki Turuse jalajäljil Liaksas, Vuanislahre asemal. Ihana piän, lämmihenkinen kylä, misä hyvi voissin kuvitella asuvani, ellen olis näin pinttyne läntine. See ol vähämarjane vuas ja kyläläise varottiva karhuist, ko ol tullu heijän pihoihi nälissäs pallokrilliritilätki nualema. Sen jälkke jokane Ooppeliki näytti kauemppa hiukan karhult.

Turusen kirjoist olen oppinu melkkest kaik mitä Joensuunseurust ja pohjoiskarjalaisest murttest tiärän.

 

Kuva: Veikko Somerpuro WSOY

 

O ihmeellist, et sin pääse viäl junal saak. Josta ihmelisist kiiresyist en saanu Vuanislahrelt poislähteissän hankituks etukätte junalippu - enkä sit saanu oma paikkalippu. Mää valikoisin penkkini ain nii epäonnisest, et joutusin joka asemal vaihtama paikka (Uimaharju, Eno, Joensuu, Kitee, Kesälahti, Parikkala, Simpele, Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Kouvola, Lahti, Pasila, Espoo, Kirkkonummi, Karjaa, Salo, vihron Turku!). Nyy mää tiärän, milt flipperin pallost tuntu!

Joensuus on taistelttu Jokelast, päält kattoe ihan tavallise olosest paarist, mikä kanta harteillais vuaskymmenienkymmenien pohjoiskarjalaist kulttuurhistoria. Ja tiätyst semmoset rakennukset ain pistä jonku purkuhimose silmä. 1934 alottanu hotelliravintola o nimetty Suame uhanalasimmaks kultturperintökohteks. Pystys see o erelleski, orotta virkusemppi aikoi.

Kuva Vanhasta Jokelasta: Europa Nostra Finland -sivusto

 

Kannaotto: Mää voin nimelt sanno ussemankin kaupunkin, misä on hurmaava rakennus kerrallas purettu historia, ko nee talot ei ol ollu enä ”tekniikaltaan ajanmukaisia” ja”neliötehokkaita”. Niitten pääl on pykätty ajamukassi ja tehokkai normitornei - ja nyy ihmetellä, et mink tähren tämä keskusta näivetty, kui ei enä tääl väki viihry? Vaik o niimpal uussi-hianoi toimistotalojakin tosa! Nimim. Tervessi Turust.

Joensuul on kulttuurväen korvis hyvä maine. Ko olen sanonu, et nyy ensmäst mun kiartueeni mene sin, hee vinkaseva: ”Oii, Joensuu! Siäl o niimpal kiva porukka! Nee pruukka käyrä vaik kuin kummallisis tilaisuuksis!”

Yks hyväluantosemppi toimittajaihmissi, mitä tunnen, huitele Joensuun suunnil. See o miäsihmine nimeltäs Suonna Kononen, mink nime mää en pysty kiitettäväst lausuma. Vaik mää tunnin keskityn, ni ain tul suust ulos Suanna. Hän o sen ainaki jollan taval kestäny, ko o ainaki viimeks moikannu, ko nähti. Ja sävels see kerra yhre mun runonki, Sil ko lähte uut alkku kohre. Laitti sen iha hyväks kirjakiäleks.


Enite orotan, et saissin elävänäs kuulla Pohjois-Karjalan murret, färikäst ko tori lauantaiaamul, kohtalokast ko Koli, rikast ko malmilöytö. Mää ole iha varma, et munt käsitetä siäl! Voi ko penkeil istuis olis oikke mont käsittäjä, ko mää lykkän itteni Carelia-salin verho ravost laval!

 


*** Heli Laaksosen Keskikokoinen perunannostokiertue Carelia-salissa ke 14.10.2015

 

 

 

Kuva: Miikka Lappalainen

 

Voi liikuttava! Nyy nee o saanu poikassi! Viimesyksyset kiartueperunat Kutvonen, Ryynänen ja Törrönen o muninu. Tahtoiskos joku ruveta näil piänil uusil kummiks? Keksis nimet ja lähettäis hemppiöi tervessi välil? Otan nämä kiartueel mukka, sillo voi kävästä lepertelemäs pehmust perunapuhet heijän korvi.


Heli

 

Mitä mää tiärän Iisalmest?

Paikkakuntapulinasarja2, osa 7/12

 

Iisalmes o ollu mu elämäni hullumaisin keikka. Olin juantamas savolaise huumorin päivät, ko Savon murremestareitte ylipäällikkö, Asterixinki lekenraarine savontaja, Olavi Rytkönen ol jolla erikoisihmeellisel taval munt sin houkutellu. Unhottumaton tapahtuma ol kyl, mut olik see juur mun kaltassi läntissi krymppyottassi varten tehty? Mää seisosin laval kuivakkahuumorisen ja vakavan ko armas Tuija Ernamo ja koitin sulauttu savolaishuumorin joukko, ko laval ryntäs joku Seppo Kääriäis -naamaris ja ehrotti, et Olvin kaljatehtaitten kunniaks Iisalmen nimi tarttis muutta Aasalmeks.

 


C) Uderzo / Egmont-kustannus. Opeliksin orjalaeva. Savonnos Olavi Rytkönen.



Samal reisul käven viarailemas Sonkajärven pullomuseos ja käsitin, et kaikest voi tehrä näyttelyn, ko ajattele vähä avarammi. Olen sen jälkke väsänny Laitlaha munanäyttelyn, Kodiksamin koulul apinanäyttelyn ja omal takapihal talviöisen tairenäyttelyn, misä kuljetti myrskys ottalamppujen kans puult toisel ja sohotetti valo tuulen riapottelemi taului kohre. Samas sarjas o yks eurajokilaine liike, mikä myy ainoastas ja vaan pallokuvioissi tuattei, päivpeitoist helmipöllöihi, mut palloi täyty ol. Myäski yks Ruskiasilmäne miäs on pitäny panaanitarranäyttelyn. Yhre hulluus anta toisillekki luva olla hiuka hullu. Hyvä mee ja nee hullut! Lissä vaa hullutuksi!


Iisalmes elele yks rekkakuski Arska, kenelt sain kerran kyytin Raumalt Vaasa ja siält viäl Pyhäsalmel. Oppisin niin tankkausmäärist ko Lofooteist ja sen et jos rahtari nimittä ammattitutkintokouluttaja hortonomiks, see ei ol kehu.

 

Mun Iisalme esiintymine o Eino Säisä -salis. Mää kuvittelen olevani joku suamalaisest kulttuurist kiinnostunu, mut Eino Säisäst mää pökö en ilman tiatokirjast kattomat tiänny muutako, et sen niminen kirjailia o olemas (Auttak see jos rakasta Unto Seppäst kumminki - ei siitäkä kaik ol kuullu, vaik häne alkutuatantos tarttis olla pakolline kaikil alakulosil?)  Nyy olen moukkamaisuuteni paikannu ja ymmärrän, et Säisä on kirjottanu yhre Suame merkittävimmist maaseutukuvauksist Kukkivan roudan maat, mist on tehty televisiointiki. Jos etukätte Iisalme mene yli sata lippu, ni luppan otta sarjan luettavaksen!

 

Mää luule, et siit o jo 12 vuat, ko olen viimeks Iisalmes käyny. Kui ja kummottos nyy? Puttonk pää erel Säisä-salin permantto vai otetank kii?


Heli

 

*** Heli Laaksosen Keskikokoinen perunannostokiertue Eino Säisä -salissa ti 13.10.2015 ***

 

 

 


MITÄ MÄÄ TIÄRÄN OULUST?


Paikkakuntapulinasarja2, osa 6/12


Oulujoki virta Oulun ohitte ja o antanu kaloje lisäks kaupunkil nimenki. Oulul o saamelaisperänen taust - tulvavesi o voinu olla sen merkitys. Tämän mää kävin oikke harttast oppimas hyvän kiältiäteilijä Saarikive Jannen kirjotuksist.


Oulun seuru murre anta ymmärttä, et ei ol mihenkkäs kiiru eikä mistän pula. Kaik sanat sanota loppu saak, johonki väleihi voi nautiskelun tähre vaik lisätä kirjaimi: pollissi, ihime, valakonen.


Oulun yliopistol vuassi sit näin elämäni ensmäsen kerra, et aikunenki ihmine voi painella potkulauroil - ja sisätilois viäl! Yliopistoalue o siäl nii leviä, lavia ja pitk, ettei siäl opettajaparat kerkkeis lainka seuraval tunnil, ellei sais apuvälinei käyttä. Muutamal ponteval potkasul hee jo häämöttävä jossa luentosali XVIII:n takan.


Ko koitta kirjotta Oulu, tule helpost hutiloiruks ja tekstis lukeki Pulu. Simmosel vaihtosanal voi huvitta itteäs ainaki hetke aja. Pulun yliopisto? Kuis mun ensmänen kirja sit - see olis ollu Oulu uis.


Fölikirjas olen kirjottanu yhre housutapaukse Oulust: ”Olin jättäny tutun pariskunna runokeikan kutsuviarasliput ovimiähel ja sanonu, et nee saa ittelles, ko sano vaan tunnussanan: housut. Eikös tämä duo sit men vakaval naamal lippukassal housujas toistelema. Kassa, kenel ei ollu asian kans mittän tekemist, oli jo käsi hälytysnapil, ja pariskunta itku kurkus, et eik hee pääsekkä sisäl vaik pin-koorinki tiätä.”

Nyy lokakuun kahrestoist ei mun käsittääksen ol mittä salasanoi runokeikal. Lippu vaa ja sisäl Madetojan salil! (Eino Leino, ketä oli Onervast mustasukkane, keksis muute joskus säveltäjä Leevi Madetojal lempinime Luukas Lohipato).





** Heli Laaksosen Keskikokoinen perunannostokiertue Madetojan salissa ma 12.10.2015 ***

 

 

Leevi Madetoja  (1887-1947)

 

 

 

 

Mitä mää tiärän Kuhmost?

Paikkakuntapulinasarja2, osa 6/12

 

Kuhmo o eri asia ko Kumho. Jälkimmäine o renkasfirma, mink toimitusjohtaja o b, ensmäne o kainuulainen kaupunk, ja kaupunkinjohtaja ainaki tätä kirjottaes o Valtase Eila (tämän mää joutusin lunttama, ei riittäny oma yleissivistys).

 

Kuhmos o itäraja niinko jokasel kaupunkil o, mut see ei olekka iha mikkä normi-mattivirtanen-itäraja. See on koko valtakunna ja EU:n itäraja samal!

 

Kuhmon keskustas on Laukunkantaja-patsas, mikä on pystytetty kulkukauppiaitte muistoks. Mää sympatiseeraan simmost suurt-kauhia reppu raahava vertauskuva. Mää mialuite itte kannan tavarani ja reppu o semmosse pal paremp ko joku jenkkikassi taik pyärälline matkalaukku, mikä o varma lentokentäl iha hyvä, mut tulkka meijän puski repimä simmost neulaspolul. Mahretank joskus viäl pystyttä  patsas näil pyärälaukkujen peräsvetäjil? Esimerkiks Kajaanin lentokentä aula see vois soppi. (Kajaanis olenki trampannu varman kymmenen kertta, ko siäl o nee ihanaiset runoviikot.)

c) Heli Laaksonen


Olen käyny kerran Kuhmon kamarimusiikkipäivie runovartis esiintymäs. Esiintyes sai kaupan pääl lipun kamarimusiikkikonserttiinki, misä istues huamasin, et olen kuuro ja tollo.


Kaikist munt keikkapaikoist munt jännittä eniten Kuhmoon tulemine. Yritin kerätä sääli ja ymmärryst ohjelmatoimistoltaki, et kui mun nyy käy. Siäl heti heijän maankiärtäjäfrouva Tea torppas mu empimiset ja sanos, et Kuhmo-sali o Suamen paras, mee mennä sin! Mikä mun autta! Täält tulla! Tulkka teeki! (Kattosin nimittäis et siäl on 668 penkki. Kui suuruurehullu voi olla!)

 

 

*** Heli Laaksosen Keskikokoinen perunannostokiertue Kuhmo-talolla su 11.10.2015 ***