Maaliskuu - mun vaikkia kuukaus - o ollukki aika helppo tänä vuan, ko koko aja o näyttäny helmikuult.

Kulttuurseura ja Walon talo on taas talviuniltas noussu. See verran kevätaurink (ja lämmitin ja Hilman kamarin pönttöuuni) jo lämmittä, et o voittu alotta joittenki valmiitten pintoje maalaus talo sisätilois. Skrapauksen kerkes jo toiset tekemä, mut mää pääsi maalama - ja voi sitä onne! Tualt kotosivuilt voi katto vaik hiuka remontkuviaki: http://www.laitilanwalo.net/

***

Piäni kalenterhankaluuksi o ollu juur sen tähre, et olen luullu kuukaut helmeks enkä maalikseks.Murrekurssit Lapin Teeälläs ja Uureskaupunkis o sujunu jämptiste, mut muitte asioitten kans o meinannu mennä vähän täpäräl. Olen näit asia-kerrallas-ihmissi (mikä o suures ristiriiras sen kans, et mun elämän on kaik-asiat-päälletyste-elämist), enkä millä meinannu ymmärttä et Orivesi-keikkaki on täsä samas syssys!

Olen Orivesi-päivi kyl orottanu, ko heijä opisto aihe o nii hiano - see o huumorsymposium! Ilmottautusin kolmeks päiväks tän kuulustelema - ja tiätyst omiki esiintymissi esittämä.
Tost näke, mitä ol:
http://asp.asio.fi/kurssiilmo/kvs/index.php?asio=Zmt1cnNzaTtjNTQ2&yksikko=ori

Orivere seurakuntaki ol halunu olla mukan ja järjest srk-talos stand up-tilaisuure heti alkku, täyty kehu iha! Ja kyl oliva seurakuntamummusetki ennakkoluulottomi: siäl hee yleisös mallikelposesten kihersivä. Ja pappikin kertos vitsin! Stand upi jälkke ol lähetysmyyjäise ja käsityänäyttely - ja enk mää hullu menny hurmantuma yhrest matost (5 €). En ol 120 vuatte (noin) nähny muavpusseist virkattu ympyrämallist matto! Joku lähimummu ol sen tehny ja myyjäissi lahjottanu. Nämä tämmöset tavarat o äärmäisen tarppelissi ja näppäri julkisil kulkuneuvoil töröttävil matkatavarois.

 

Opistol kaik kello näyttävä eri aikka ja see teke tunnelma jotenki runolliseks. "Kello o nyy keskmäärin pual seittemä, voira alotta", alusti Virtase Reijo, opiston johtaja ja nii mee alotetti.

Opiston ilmapiiri o jotenki niin kohottava ja inspiroitteva ja ajatuksi täys, et mu muistikirjassan o jo 10 sivu täys, piirrän esiintyjän kuvi et muistan suurinpiirtte milt hän näyttä ja kirjotan heijä viisauksi ja vitsikkyyksi ylös. O väylävartist ja vianankarjalaist - ja ihana Mummo-sarjakuvapiirtäjä Nykäse Anni, ketä o siit liikuttava, et hän naura kova ääne omil jutuil ja kuvil. Simmost hykerteleväist esiintyjä ol hauska seurata, eikä munt nyy niim pal enä hävet see mun oma sama taipumuksen...

Väylävartine Matinlompolon Unto näyt äkkiseltäs ihan tavalliselt asiaihmiselt - mut oliki hurja huumormiäs pohjosest! Hän välitti kaikelaist kansanperinnet, lämmint elämänviisaut ja hihityttävi tapauksi ja sattumuksi. Tiäräktee esimerkiks mink tähre sillal ajaes ei tart hirasta? Yht leviä see silta o, o vauhti sit mikä tahtos...

Ja nimimerkki Yrjön Jammupakinatki heräs valla uurestas, ko kirjailija Harri István Mäki luk niit meil ääne: "Kyä tää iha hyvä hammasharja on, sillä isäkin pesee." Hannariina Moisseinen kertos simmossi vianankarjalaissi starinoi, et en ol viäläkä niist toipunu.

Ällistyttävä symposium-tapaamine ol Timi Lexiconi - räppäri Savost! See on Juankoskelt kotosi ja o nii sympaattise Savo-henkine! Jo Aamulehren haastattelun kysymyksehe murrebuumi ohimenemisest hän vastas nii viissaste: "Murre on osa puhujaansa. Se o merkittävä osa persoonallisuutta, eikä se, että on oma itsensä voi ikinä mennä pois muodista."

Lexiconi näyt meil Huasteleppa levveemmin -musikvideos ja sen tahris hän meil luaka eres räppäiliki. Siin kattoes käsitin, et en ol simmostaka ikä enne elävänäs nähny. http://www.youtube.com/watch?v=C9FJ6d-o3-0

Näi hän sovittelee sanojas: "Moni väittää ettei näistä säkkeistä sua mittää selevee. Mite nii? Ite nii huumassa elelen, tuumasta toemeen ku puhe vuan levenee. Kato pittää tiällä pittee iäntä siitä mistä on kotosin, tokasin tokkopa hokasin vuan huastampa niinku se on itelle on lokosin. Emmä djossaa jos satun sanomaan naisia emänniksi, enkä tarkota isää tai muatilanpitäjää ketä kutun isänniksi. Sinä sanot: "Päivää." Minä sanon: "Päevee. - - Huasteleppa levveemmiiiiiin" Timi Lexicon

Mul ol sekä kirjastol et varsinaises symposiumis luennoimist - ja kummassaki yleisö ol kyseleväist ja kiinnostunut - helppo ol olla ja puhella hassui jutui ja jakka ihmisten välil vähä hankaliakin tuntei.

Tämä reisu ol juur hyvä! Hyvä! Näkymissi, Orivesi!

Heli

Ja viäl peeässäks, et kiitos kaikil uuskaupunklaisil ko o osallistunu mun murrekurssilleni siäl ja kiitos kaikil lappilaisil ko o osallistunu mu murrekurssil tääl. Mul o ollu mahrottoma opettavaissi päivi! Tänänki oppisin, et jos joku o oikke huano timprama eli puusepähommi tekemä, ni see o nyränikkar!

Viimeseks peeässäks pehmussi päässiäissi!