Xylitol-kexijän kuvitteli ja kuvitti: Elina Warsta

Aapis-väkiki viättä koht jo juhannuksias, mut viäl suhise kirjaimi ilmas, mail ja merel. Yks aamu plumpsahti sähköpostilootta tämmöne viästi:

"Arvoisa kirjailija Heli Laaksonen:

Älkää heittäkö tätä suoraan hellan pesään, sillä kyseessä on nöyrä pyyntö saada julkaista eräs Aapine-kirjan sivulla X esiintyvä runo.

Olen kirjoittamassa ksylitolin tutkimushistoriaa. Koska ilmeisesti olen Aapisessa X:n kohdalla tarkoitettu henkilö, totesin tämän X-runon toimivan hauskana kevennyksenä kirjani tekstille.

Voisitteko ystävällisesti antaa luvan tuon runon julkaisemiseen kirjassani? Lähde tietysti mainitaan.

Ystävällisin terveisin,

Kauko K. Mäkinen

Professori emeritus"

Herrajestas!,

mää vastasin täl ihanal emerituksel ja unhotin teititelläkki. Tiätyst hän sai luvan. Ajatel, et see kexijä meijän keskuures oikkiast elä ja vaikutta. Kiitos viäl sihe suuntta, et on tullu xylitoli tähä mailmaha.

***

Oikke hyvä syränsuve koko lukijaväel. Jos suvireisullanne kurvaatte Mikkelin ohitte, ni älkkä menkkä ohitte. Ko siäl on Tairemuseos Kuvitusbiennale, misä o parhamppien kuvittajien töit näytteil - tiätyst meijän Warstan Elinaki!

Heli