Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto on perustettu 10.11.2011 Rauman Lapin Kodiksamin kylässä.

Palkinnon kehittäjä, myöntäjä ja tuomari on sanamaija Heli Laaksonen. Kodiksamia-palkinto voidaan myöntää lukuelämyksen antaneelle elävälle tai kuolleelle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle. Palkintoraati määrittelee lukuelämyksen hyvin vapaasti. Voittaja saa 30 000 ohranryyniä. Kodiksamia-palkinto myös yllyttää jokaista lukijaihmistä: luo itse omat kuuden parhaan listasi ja puhu niistä mahdollisimman monelle!


 

                                                                                                         JULKAISUVAPAA 30.10.2014

 

Kodiksamia-palkintoehdokkaat kantavat sivuillaan elämäniloa ja traagisuutta

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto jaetaan tänä vuonna neljättä kertaa. Rauman Kodiksamin kulmakunnilta ideansa ja nimensä lainannut Kodiksamia-palkinto myönnetään vuosittain lukuelämyksen antaneelle elävälle tai kuolleelle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle, kauno- tai tietokirjailijalle. Tärkein ehto on unohtumaton lukuelämys. 6.12.2014 julkistettavalle voittajalle luovutetaan henkilökohtaisesti Kodiksamia-palkinto, 30 000 ohraryyniä. Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on sanamaija Heli Laaksonen.

Kodiksamia-palkinto myös yllyttää jokaista lukijaa: luo ja jaa muille itsekin omat kuuden parhaan listasi! Näin kirjallisuudesta nousisi yleiseen tietoon nykyistä laajempi kärki. Voit vaikuttaa yleisen keskustelun suuntiin – kirjan lisäksi päivänvalon näkevät sen keskeiset teemat.

Tänä vuonna Kodiksamia-palkintolistalle päätyneissä teoksissa virtaavat rinnakkain pärskyvä elämänilo ja mustana virtana mataava huoli. Ehdokkaissa on ensi kertaa myös yksi aiemmin samalla listalla ollut kirjailija, raumalainen Tapio Koivukari.

Vuoden 2014 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat ovat:


* Juha Hurme: Nyljetyt ajatukset (Teos 2014)

Miten tuuli, arvaamattomista suunnista suhahtavat ajatukset ja villit tarinat riepottavatkaan lukijaa, kun hän seuraa kahden miehen soutumatkaa Kustavista Hailuotoon! Hurmeen kirjan kaltaista viisasta, esseemäistä, säkenöivää, humoristista, vakavaa, vaativaa ja antavaa teosta ei ole näillä kulmin nähty.


* Elina Karjalainen (1927-2006): Ihmisen ääni. (WSOY 1976)



Itsevalaisevaa, kirkasta elämänasennettaan muillekin hymyävä kirjailija kertoo Ihmisen ääni -teossarjassa avoimesti elämästään, suhteestaan ihmisiin, kirjoihin, helmipöllöihin ja kuolemaan. Uppo-Nallen äitinä tunnetun Karjalaisen ihana persoona avautuu sivu kerrallaan – mitä kaikkea muuta hän olikaan: toimittaja, suurperheen äiti, verraton filosofeeraaja.


* Tapio Koivukari: Viäläk teils se paat o? (Johnny Kniga 2013, äänikirja Vanhan Rauman kirjakauppa 2014)


Tapio Koivukarin raumanmurteinen nykyrunokokoelma liikkuu ajassa ja paikassa edestakaisin tuhansia vuosia ja kilometrejä linnunsulan kevyesti ja polttomoottorin raskaasti. Loppuun on liitetty lukijaa armahtava selitysosa. Teoksen äänikirjaversio on Koivukarin itsensä lukema, lokkien huudoin ja sumutorvin rytmitetty maagisesti mukanaan vievä levy. Sen eleganttia raumalaista d-äännettä ei hetkeen unohda. Eikä kirjan runoja – kuin majakan valossa luodon rannassa puheltuja tarinoita.


* Anne Helttunen, Annamari Saure, Jari Suominen: Haltiakuusen alla. Suomalaisia kirjailijakoteja. (Avain 2013)



Suomalaisten kirjailijoiden rakkaat paikat, työhuoneet ja mielenmaisemat esitellään Haltiakuusen alla innostunein sanoin ja valokuvin. Kylämiljöitä, koiran ruokkimisen kieltäviä kylttejä, kekseliäitä yksityiskohtia Topeliuksen huvimajasta Lauri Viidan lapsuudenkotiin ja Päätalon kirjoituskamariin. Kirjallisuushistoria voi olla yhtä aikaa värikästä, tunteikasta, satumaista ja tarkkoihin faktoihin perustuvaa kerrontaa. Kirjailijamuseoiden osoitetiedot ja karttamerkinnät tekevät kirjasta myös toimivan matkaoppaan.

* Maimu Berg: Muotitalo (Moreeni 2014). Suomentanut Sanna Immanen


Romaanin muotoinen muistelmakirja vihkii lukijan neuvostovirolaisen oikullisen yhteiskunnan saloihin. Se paljastaa, että ihmiset luovivat eteenpäin absurdeissa olosuhteissakin oveluuden avulla – mutta myös väsyvät jatkuvaan kaksinaamaisuuteen. Aikakausien värit, mallit ja trendisuuntaukset on kuvailtu mehukkaasti ja neuvostoajan muotilehdistä saksitut lehtileikkeet ovat ankeudessaan kiinnostavia. Maimu Berg näkee myös ihmisluonteet tarkasti – ja Sanna Immanen kääntää erinomaisen valppaasti.


Tuula-Liina Varis: Että tuntisin eläväni. (WSOY 2013)



Novellikokoelman itsenäiset, toisiinsa kulmistaan kiinnittyvät elämänkohtalot vetävät lukijan uppeluksiin Suomen lähihistorian arkipäiviin, kauppojen takahuoneisiin, mökkien sänkykamareihin ja rinnassa roihuavaan rakkauteen. Variksella on ihmeellinen kyky kuvata menneiden aikojen miljöitä ja fiktiivisiä henkilöhahmoja niin elävästi ja yleispätevästi, että tapahtumia luulee omille sukulaisilleen lähikylissä sattuneiksi.


***


Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon nimi juontuu Rauman Lapissa sijaitsevasta Kodiksamin kylästä, joka on kirjallisuuspalkinnon syntysija. Kodiksami on eloisa kulttuurikylä kesäkahviloineen, Memorial-puistoineen ja linnunpelätinpeltoineen.

Historian ensimmäisen Kodiksamian sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä vuonna 2011. Seuraavana vuonna 30 000 ohranryynin palkinto ojennettiin Eeva Kilvelle hänen runoteoksestaan Kuolinsiivous, viimeisimmän Kodiksamian otti vastaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella.

Kodiksamia-palkintoraati muistuttaa vielä: tee sinäkin oma parhaat kirjat -listasi!

 


Heli Laaksonen

www.hulimaa.fi


 

Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat yhteispotretissa 2014. Kuva: Miikka Lappalainen

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä hienoin Kodiksamia-kirjallisuuspalkintopäivä: Ohraryynien ojennus kirjailija Lealiisa Kivikarille itsenäisyyspäivänä 2013 Tampere-talolla hyvien ja kuniiden vieraiden ympäröimänä.

(Kuvat: Miikka Lappalainen)

Onnea makea oravainen Lealiisa!

 

 

 

 

 
(Kuvalähde: http://talokalliosaarella.blogspot.fi)

                                                                           
           
JULKAISUVAPAA 6.12.2013


Kirjailija-kuvataiteilija Kivikarille Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto


Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon saa tänä vuonna lahtelainen kirjailija-kuvataiteilija Lealiisa Kivikari runoteoksestaan Talo Kalliosaarella (Duurisointu 2013). Palkinto, 30 000 ohraryyniä, ojennetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti Tampereella Tasavallan presidentin itsenäisyyspäiväjuhlien yhteydessä, sillä sekä palkittava että palkinnon jakaja kirjailija Heli Laaksonen ovat saaneet kutsun juhliin.

Raati kiittää Kodiksamia-palkittua Talo Kalliosaarella -teosta näin: ”Suuria sanoja pelkäämättä Kivikari pohtii ihmisyyden isoja kysymyksiä, kirjoittaa runon uupuneelle ja muistuttaa: ’ole itse itsesi ulottuvilla’. Yölintujen yökielellä puhuvan Kivikarin kirjassa vallitsee avara, korkea ja lohdullinen tunnelma: ’Ihan vain huvin vuoksi on ihminen täällä olemassa. Tähän ajatukseen jos suostut, niin lepäät, laulat, lennät’. Teoksen lukija saa kulkea katsellen valoja, värejä, sateen huuhtomia kallioita, verantoja ja runouden ydintä:’Ei maailmalle voi runoja kirjoittaa, sinulle voi’. Talo kalliosaarella on taitettu harmonisesti ja sen kannen sinipukuinen maalaus on kirjailijan omaa tuotantoa. Teos on kaikkiaan kaunis.”

Runoilija Lealiisa Kivikari (s. 1964) on aloittanut ammatillisen kirjoittajauransa vuonna 1995. Runojen lisäksi hän on kirjoittanut radiopakinoita, kuunnelmia, näytelmiä ja musiikkidraamoja. Etelä-Suomen Sanomien kolumnistina hän on toiminut vuodesta 2005. Kivikarin työskentelylle on ominaista monitaiteellisuus, hän tekee mielellään yhteistyötä muusikoiden ja teatteriväen kanssa. Kivikari on myös kuvataiteilija, joka yhdistää sanaa ja kuvaa. Lahden ja Päijät-Hämeen alueella hänet tunnetaan aktiivisena runouden puolestapuhujana. Lealiisa Kivikari kertoo niin kirjoittamisessa kuin koko elämässä olevan tärkeintä ihmisen kohtaaminen. sananjalkoja.blogspot.fi


Muut vuoden 2013 Kodiksamia-ehdokkaat olivat Tua Harnon romaani Ne jotka jäävät (Otava 2013), Tero H. Savolaisen Sankarimatkailija Latvian maakunnissa (LIKE 2013), Katja Ketun ja Aki Salmelan toimittama Novelli palaa! Matkanovelleja (WSOY 2013), Yrjö Kokon kaikki eläinkuvaukset (WSOY 1944-70) ja Harri Tapperin äänikirja Syyntakkeeton mies (Atena 2004).

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto jaettiin nyt kolmatta kertaa, sen perusti sanamaijaHeli Laaksonen, joka on myös raadin ainoa jäsen. Aikaisemmat Kodiksamia-voittajat ovat Tapio Koivukari romaanillaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä (Johnny Kniga) sekä Eeva Kilpi runokokoelmallaan Kuolinsiivous (WSOY). Kodiksamia-palkinto voidaan myöntää lukuelämyksen antaneelle elävälle tai kuolleelle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle. Kodiksamia-nimi juontuu Rauman Lapissa sijaitsevasta Kodiksamin kylästä, joka on kirjallisuuspalkinnon syntysija.

Kodiksamia-palkinto myös yllyttää jokaista lukijaihmistä: luo ja jaa muille itsekin omat kuuden parhaan listasi! Näin kirjallisuudesta nousisi yleiseen tietoon nykyistä laajempi ja monivärisempi kärki. Samalla voit vaikuttaa yleisen keskustelun suuntiin – kirjan lisäksi päivänvaloon kipuavat sen keskeiset teemat. 

Onnea ja iloa voittajalle!

 

Heli Laaksonen
www.hulimaa.fi

 

 

 

 


Maisemaa palkinnon syntysijoilta, Rauman Lapista, Kodiksamin kulmakunnilta. Kuva: Heli Laaksonen

 

                                                                  JULKAISUVAPAA 30.10.2013

Kodiksamia-palkintoehdokkaita yhdistää kaukokaipuu ja elämän kauneus

Pieni, innokas Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto jaetaan vuonna 2013 jo kolmatta kertaa. Kodiksamia-palkinto voidaan myöntää lukuelämyksen antaneelle elävälle tai kuolleelle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle tai kokonaiselle ryhmälle. Palkintoraati määrittelee lukuelämyksen hyvin vapaasti, tieto- ja kaunokirjat ovat mukana yhtälailla. Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on sanamaija Heli Laaksonen. 6.12.2013 julkistettavalle voittajalle luovutetaan henkilökohtaisesti Kodiksamia-palkinto, 30 000 ohraryyniä.

Kodiksamia-palkinto myös yllyttää jokaista lukijaa: luo ja jaa muille itsekin omat kuuden parhaan listasi! Näin kirjallisuudesta nousisi yleiseen tietoon nykyistä laajempi ja kirjoisampi kärki. Näin vaikuttaa yleisen keskustelun suuntiin – kirjan lisäksi päivänvaloon kipuavat sen keskeiset teemat.

Laaksosen Kodiksamia-listalla ovat tänä vuonna teokset, joita yhdistää kaukokaipuu, levottomuus, sekä elämän ja luonnon kauneus – ja päättyväisyys.


Vuoden 2013 Kodiksamia-palkintoehdokkaat ovat:

* Tua Harno: Ne jotka jäävät (Otava 2013)
Kuulasta romaania, tarkkasilmäisesti kuljetettua tarinaa lukiessaan levoton sielu saa lohtua: vaeltavatpa ne muutkin. Levottomien rinnalla elävät, ne jotka aina jäävät, ehkä ymmärtävät Harnon kirjan jälkeen paremmin omaa elämäänsä ja lähteneiden ratkaisuja.

* Tero H. Savolainen: Sankarimatkailija Latvian maakunnissa (LIKE 2013)
Latvian kulttuuria eläväksi kirjoittava Tero H. Savolainen saa matkaoppaallaan tartutetuksi intomielen ja mielenkiinnon syvän Latvian seutuihin, sen jokien mutkiin ja kuultuihin tarinoihin. Teos on sanastoa myöten näppärä: siinä opetetaan latviaksi mm. kalalajit kivilkasta nokkakalaan ja kerrotaan, miten ilmaistaisiin: ”Olen Suomesta. Joulupukki on läheinen ystäväni.”

* Katja Kettu – Aki Salmela (toim.): Novelli palaa! Matkanovelleja (WSOY 2013)
Väkevien kirjallisuustiivisteiden punaisena lankana on matkan teko. Sitä katsovat moninaisin silmin novelliantologian kirjoittajat Tammisesta Krohniin ja Rimmisestä Fagerholmiin. Novellimuoto on kiireiselle ihmiselle parahultainen tapa harrastaa kirjallisuutta. Yksi novelli luvun alle – koko viikoksi ajateltavaa. Tai loppuelämäksi.

 * Yrjö Kokko (1903-1977): Kaikki eläinkuvaukset ja erityisesti lintukirjat (WSOY 1944-70 )
Eläinlääkäri, eränkävijä ja kirjailija Yrjö Kokkokuvailee pohjoista luontoa ja lintuja runollisesti ja maailmaa rakastavasti. Alli, jäänreunan lintu nähdään näin: ”Muhkeinta talviallissa ovat sen leveät, melkein kolmiomaiset hartiahöyhenet, jotka muodostavat kuin runoilijan viitan allin hartioitten ylle.”

* Lealiisa Kivikari: Talo kalliosaarella. Runoja. (Duurisointu 2013)
Yölintujen yökielellä puhuvan Kivikarin monella tavalla kauniissa runokokoelmassa vallitsee avara, korkea ja lohdullinen tunnelma. ”Ihan vain huvin vuoksi on ihminen täällä olemassa. Tähän ajatukseen jos suostut, niin lepäät, laulat, lennät.”

Harri Tapper (1929-2012): Syyntakkeeton mies -äänikirja. (Atena 2004)
Lämmin, hullu, viisas, ikävöity kirjailija Harri Tapper kertoo sattumukset satuina ja sadut sattumuksina. Niille, jotka ovat aina luulleet, että Keski-Suomessa puhutaan puhdasta yleissuomea, äänikirjan muheva kansankielisyys on ihana järkytys. Harri myhäilee tekstinsä itse.

***

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon nimi juontuu Rauman Lapissa sijaitsevasta Kodiksamin kylästä, joka on kirjallisuuspalkinnon syntysija. Kodiksami on eloisa kulttuurikylä.Tänäkin vuonna kylässä julkaistiin uusi teos: Kodiksamin kutomo - kappale kylän, kansakunnan ja universumin historiaa (Vesa Pietilä - Miikka Lappalainen) . Oiva teos ei ole mukana palkintoehdokkaissa jääviyssyistä.

Kaikkien aikojen ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai raumalainen kirjailija Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä (Johnny Kniga). Vuonna 2012 ojennettiin 30 000 ohranryynin palkinto Eeva Kilvelle hänen teoksestaan Kuolinsiivous (WSOY 2012).

Kodiksamia-palkintoraati muistuttaa vielä: tee sinäkin oma parhaat kirjat -listasi!

Heli Laaksonen
www.hulimaa.fi

 
Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat 2013 (Kuva: Miikka Lappalainen)