TIEDOTE 30.11.2016
Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat 2016 nostavat ajatukset arjen tuolle puolen
Kuudennen Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon kuusi ehdokasta on valittu. Rauman Kodiksamin kulmakunnilta nimensä lainannut Kodiksamia-palkinto myönnetään vuosittain merkitykselliselle elävälle tai kuolleelle, uudelle tai iankaikkiselle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle, kauno- tai tietokirjailijalle. Tärkein palkitsemisperuste on unohtumaton lukuelämys. 6.12.2016 julkistettavalle voittajalle luovutetaan henkilökohtaisesti Kodiksamia-palkinto, 30 000 ohraryyniä. Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on sanamaija Heli Laaksonen.
Kodiksamia-palkinto yllyttää myös lukijoita: älä tyydy vain muiden tekemiin listoihin ja palkintonostoihin. Valitse itsekin omat kuusi kirjasuosikkiasi ja jaa ne muiden kanssa! Kirjallisuuden näkyvyteen voi vaikuttaa jokainen suunsa avaava.
Kodiksamia-palkintolistalle nousee aina keskenään hyvin erilaisia teoksia. Tänä vuonna jokainen kirjaehdokas saa lukijansa tempautumaan uusiin maailmoihin, hetkeksi pois arjessa kehää kiertävistä ajatukista. Mukana on yksi runoteos, kaksi tietokirjaa, yksi romaani, yksi romaanisarja - vieläpä yksi laulukirja. Vanhin teoksista on julkaistu 1970-luvulla. Tämän kirjallisuuspalkinnon teoksilla ei ole parasta ennen -merkintää.
Vuoden 2016 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat ovat:
* Olli Heikkonen: Regional-Express (Teos 2016)
Läpikotaisen runollinen runokirja on ulkoasultaankin lyyrinen: himmertävine kultauksineen ja kiinnostavine typografioineen se on korumaisen kaunis. Olli Heikkosen runot särkyvät ja tulevat ehjiksi taas, säkeissä on kaihoa ja hymyä. Junat, metsät, vuoripurot, nukkuva kuningas, pöllön kynsi, syvällä metsässä ketunrauta haukahtaa, hetken pisarat ikuisuuden sieraimissa.
* Eeva Joenpelto: Lohja-romaanisarja. (WSOY 1974-80).
Tarkkavaistoinen ihmisluonteen kuvaaja ja historiaa eläväksi kirjoittanut Eeva Joenpelto (1921-2004) sijoitti neliosaisen Lohja-sarjansa pääosin 1920-luvulle. Väkevään sarjaan kuuluvat Vetää kaikista ovista (1974), Kuin kekäle kädessä (1976), Sataa suolaista vettä (1978), Eteisiin ja kynnyksille (1980). Sarjan henkilöiden kohtalot vetävät lukijaa magneettisesti puoleensa. Dialogien kevyt lounaismurteinen silaus tekee hahmot uskottaviksi. Teoksia löytyy helposti antikvariaattien hyllyiltä, sillä ne ovat olleet aikanaan suosittuja ja myös kirjakerhojen kustantamia. Historiallisesti, poliittisesti ja inhimillisesti kiinnostavaa sarjaa ei kannata jättää pölyttymään.
* Satu Itkonen: Taidekuvan äärellä (Kansanvalistusseura 2011)
Taidekuvan äärellä - katso, koe, jaa! Satu Itkonen antaakin suurennuslasin taideteosten tarkempaan katsomiseen ja avaimia nykytaiteen hankalienkin lukkojen avaamiseen. Inspiroivia harjoituksia tarjoava kirja rinnastaa uutta ja vanhaa, eri tyylikeinoja ja tekijöitä. Värikäs teos toimii sekä oppikirjana että satunnaisen lukijan omana viisastajana. ”Suunnittele nykyajan muistomerkki. Mikä olisi julkisen veistoksen arvoinen ja miten sen voisi toteuttaa?”
* Antti Heikkinen: Jaakko Teppo - suuri elämäkerta. (Fun Pandemia OY 2016)
Useista näyttävistä elämäkerroistaan tunnettu Antti Heikkinen onnistuu tekemään Ruikonperän Multakurkusta, muusikosta ja humoristista aivan Jaakko Tepon näköisen kuvan. Ei ole ihme, että teoksen mittava ensipainos myytiin nopeasti loppuun. Muheva Savon murre kulkee läpi kerronnan, pojatkin jo pinnasängystä toivottavat Hyvvee yötä. Elämän monenkirjavia sattumuksia ja laulujen syntyä kuvaillaan valloittavasti. Laulu alakaa, kun Mikko-sika lähtee Mallorcalle, kävelöö lentokentän makasiiniin ja lentää palmun alle turvaan.
* Ljudmila Ulitskaja. Vihreän teltan alla. (Siltala 2014). Suom. Arja Pikkupeura.
Ljudmila Ulitskaja (s. 1943) on yksi venäjän arvostetummista nykykirjailijoista. Vihreän teltan alla seuraa moskovalaisten luokkatoverusten elämää, se kuvaa tarkasti ja kauhistelematta neuvostoajan arkea, vainoa ja iloja. Muhkeassa romaanissaan Ulitskaja kuvailee mm. väenryntäyksen Stalinin hautajaisiin niin verrattoman elävästi, että alkaa itse luulla olleensa paikan päällä. Ymmärrystä avaavan teoksen on suomentanut oivasti Arja Pikkupeura.
* Mika Kares - Risto Kupari - Juha Järvinen - Solja Virta - Kari Leino - Pirjo Jaakkola- Soili Veijonaho (toim.):
Rapujen juhlat (Eurajoen kulttuuritoimi 2016) Kuvitus: Pauliina Linjama.
Rapujen juhlat -laulukirjaan on koottu Eurajoen kulttuuritoimen järjestämän Mika Kares -lastenlaulujen sanoitus- ja sävellyskilpailun parhaimmistoa. Uudet lastenlaulut nuotteineen ovat raikkaita ja inspiroivia. Teoksen nostaa vieläkin korkeammalle tasolle Paasikivi-opistolla opiskeleva nuori kuvittaja Pauliina Linjama. Taitavat ja tenhoavat satukuvitukset tulevat vielä saavuttamaan valtakunnallista - ellei kansainvälistä huomiota.
Rapujen juhlat -kirjan kuvituksen teki Pauliina Linjama. (Kuva: Eurajoen kulttuuritoimi)
***
Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon nimi juontuu syntysijoiltaan Kodiksamin kylästä. Kodiksami on eloisa kulmakunta Rauman Lapissa.
Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä. Seuraavana vuonna 30 000 ryynin palkinto ojennettiin Eeva Kilvelle hänen teoksestaan Kuolinsiivous. 2013 Kodiksamian otti vastaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlassa runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella. 2014 palkittiin Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset, 2015 romaanikirjailija Unto Seppänen Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha, palkinnon otti vastaan hänen poikansa Esa Seppänen.
Kodiksamia-palkintoraati muistuttaa vielä: tee sinäkin oma parhaat kirjat -listasi!
Heli Laaksonen
Lisää Kodiksamiasta: http://www.hulimaa.fi/kodiksamia