Taas see nähti, ei enne Eurajokke kannat ainaka syär: takahuanetarjoilut o nii muhkiat! Kaikin puali muutonki meist jälles keskitytti pitämä hyvä hualt: ko tul lausutuks toivomus siit, et sais peilin takahuanesse, tul Kiinteistö-Jyrki hetken pääst suuren seinäpeilin kans takasi: ol skruuvannu sen irt alakerra vessan seinäst.

 

Eurajoki-sali ei ol suurimmast ja mystisimmäst pääs esiintymistiloi, mut järjestäjie ja yleisön lämminsyrämisyys men sen erel. Olin nii liikuttunu kaikist kukkasist, erikois-kenkäplankki-seteist ja vastleivotuist rinkeleist, et unhotin kertto mun vitsinki... En nyy sitä viäl paljast, mut maaliskuu lopus, kiartue jälkke sit.

Omal onnettomal kännykamerallan jälles sivalsin kuvan kauneist ihmisist etu-, taka- ja keskrivist:

 

Alapualel o rivis meijä voimatiimi: monitoimimiäs Jyrki, mää, mun pikku(housu)sisko,Eurajoen syrän ja sialu Pirjo, Henna ja Maarit kans. Kuvan ot valo- ja äänimiäs Nippalan Jari-Jukka, ketä tänän(ki) onnistus toimissas, nii et ol vaivatoine laval ol ja elel.



Täst on kuulkka vaikkia laitta paremaks - mut raumalaiset o ennenki yllättäny... Nährä siis huame!