Koko yän Kouvolan urhiat miähet ol kaahinu auroines kaupunkin karuil, et mee päästi Odelman kans alottama uus runopäiv ilma lumiketjui. Aika jännittävä kumminki sohjos suhamine ol, vastantulevat rekat heittel autonklasil nii raskai räntäkuarmi, et muutama sekunti ain men siin luulos, et nyy on tuulklasi tuhanne sirpalen.

Meijän Kymelaakson reisu jatkus viäl hiuka, ko ajetti liikenneympyräst väärä suuntta ja ajaurutti suara kauppakeskuksen parkkipaikal. Mut joo - ei mittä haitta - siin ol Savisen Info-kirjakaup ja akkunast näkys jo Peippo-mainos. Painelin sisäl niinko vastuuntuntoset kirjailijat painele ja ilmottautusin vapaehtoseks nimmaroima. Kuusaalaiset! Siäl niit nyy muutamei olis.

Saman tiä ostettin Suamen kartta. Olen koko matka mullitellu, ko runoauton kunnollinen karttakirja unhottus kotti. Ilma sitä EI VOI reisat, navikaattorit on ihmisvihollisen keksinnöi. Yks kartta kyl tosa on kiäritelly, mut see o ajalt, ko Suames ei ollu viäl moottorteit - ja sitä paitsi see loppu Riihimäen kohral. Mut nyy on kartta - kyl piräis löytty niin Pori ko Seinäjokiki!

Viäl oltti luvattu käväst Kuusaan Tähteen kaupunkiosas joulupuaris yhren kivan Sinin tykön (vaik toi heijän nimien loppuvenutustapa viitta kyl sihe, et hänenki nimi pitäis ol Sinii.) Siäl ol kaks kaunist katti vartioimas, ete jouluviarat pölli mittä - eikä mee pöllittykkä, ko somi keramiikkakorui haaalitti pari ja mannaryynei (jos tulis vaik perustetuks joku uus kirjallisuuspalkinto, esimerkiks Kupittaania).

Poriki lähestys. Muutaman kerran pysährytti, ja Odelmalt otetti ain siks aikka kukkaro pois, et hän ei päässy enemppä ostelema (Runomatti o jo aika täys.) Äänimiähen peräs ajoin rivakaste ja tein ratis aakkosjärjestykses kaik virhet, mitä voi tehrä, mut kanssa-autoilijoitte tarkkasilmäsyyren tähren mee ei päästy mihenkkä liikennetiarottesse pääossaha. (Moni muu oli päässy - kyl on kelei pitäny!)

Porin Promenadi-sali o huima ja visuaalisest ja akustisest oikke vaan kauhian hyvä. Jos olissin rokkaripoika, sanoissin, et Hyvä siellä on vetää. Mää en kumminka vetäny mittä, ko laususin runoi. Siilimiäs ol talon oma Toni - ja hän kyl veti keikan alotussiilin siimast lavan ylitte mallikkaste.

Vaik oltti hyvis ajois paikal, tul kumminki järkyttävän kiiru ennen keikka. Kymment vail alottamine kiljusin viäl sukkahousuissani, et joku on karottanu mu meikkivoitte! Ko olin kaatanu takahuane lattial meikkipussin, papiljottipussukan, reisulaukun ja eväslaatikon sisällön eikä mittä löytyny, muistin katto takin taskust. Siäl see! Sit naama siliäks ja huulet punaseks ja Hops! Laval!

Runoyleisö ol tullu paikal suuri määri ja hee oliva suara sanottun ihani. Runopurkis ol iso määrä toivei, mut niis luki kaikis sama: Mummuks tahtomine! Esitin sen silti vaan kerra. Kiitos toiveist porilaisel kuulijakunnall ja niist naurunkiakauksist ja harttaist hetkist! Mittä suuri möhläyksi ei tapahtunu - täsä ruppe olema keikkavire kohrallas. (Tiätyste nyy, ko o enä kaks jäljel!)

Päiv ei päättyny tänä runoilemisse. Lauri Tähkä ol Yyteris keikal - ja sin piti pääst! Äkki kukkahatut taka-akkunal ja lava ette hyppelemä. No mää en tiätyst hypelly, mut taputin kyl ja laulelin ittekseni ja olin myyty jälles. Mää vaan tykkän siit valost ja voimast!



Hulimaal, Odelmal, Koetinkivel ja Funnyfarmil ol pikkujouluki tänä (rauhalline!). Hotellin hissis otin kaverikuvan (ei ol munst kilpailijaks kuvaajil - mut näky tosa ainakin toinen tissi):



Kylpylä-hotellis Yyteris o nyy sit yäpyminenki. Huamen pääsis ittiäs huljuttama. Olis sit pehmune ko alkka kiartueen jännittävin päiv: pahamaineine Seinäjoki! Voi ko mää toivon, et munt lyätäis siäl ällikäl ja tehtäis pohjoismaitte yleisöennätys!

Tänä yän ei ol viäl kuvi netis. Mää olen niit muutamei ottanu, mut en ossa siirttä niit mihenkkä. Ja kaik muu nukkuva kaunei unias - Odelma mun petipaikan kyljes, ko romanttiseste meil o annettu parisänkylline huane.

Heli