Täsä voittajajoukkue! Ihan ko olis tullu saman päivän kultamitali rockin SM-kisois, ulkomaise elokuva Oscar ja Nobelin ryhmärauhanpalkinto! Perunakiartueen viimesen eli Turun keika jälkke tukat pörrös mut miäli järjestykses.

Kirjalline johtaja Odelma, tuatantopäällikkö Leppäse Jonna, ääni- ja valodirikka J-J Nippala, sanamaija-Mää ja vt. mailmanpyäräroudaaja Anttilan Jyrki.  Kiitos et olette niin tarmokkai ja tairokkai , kiitos et kestätte mun vimmat, ällit ja sinnit! Kuvan otti Iiris.

Kuva: Outi Soininen

Turun keika hemppiä helmi ja kimmaltava zirkoni oliva meijä viittomakiälen tulkit Via-osuuskaupast eikun -kunnast: Johanna Seppälä ja Hanna Keskimäki. Kui yleisö hurrasika sil voiman- ja taironäyttel Turus! Kaks tuntti runotulkkamist ilma mittän taukko. Voi naisihmiset! Tee olitte nii hyvi! Ja jaksavaissi! Ja hyväntuulissi! Keksitä taas yhres jotta!

Kuva: J-J Nippala

Kiitos ja ylistys mun runoyleisölleni, ketä ilma mää en vois missän tapaukses kiärttä! Mää tartten teijä hihkuvi ääni ja hehkuvi ilmei! Mee kaik tarvita kirjoje hankkijoi ja lipu ostaji, et tämmöne iso pyärä vois pysy pyärimäs. Kiitos ko tulitte paikal ja kiitoksi et houkutitte mukka niit, ko ei ollu enne ollu. Tuntu et täl kiartueel ol mukan pal enskertalaissi. Parast o, jos hee jää mun lukijoiks ja o jatkos uusijoi. Ketkä viakottele taas runokeikkaneitsyit mukka...

 

Piirustelin vapaapäivänän vertauskuvallisen kotti ajamise...


Tämän kiartue hallinnollinen pual ol vähä mutkikkamp ko mitä luulis. Eri syist mää vaihron kaikes hiljasuures ohjelmatoimiston kesken kiartuejärjestelyitten ja tulin takasin sin, mist 2009 läksin. Pyysin, et Auraviihre ottais ilmast kopin. Hee otti - ja nyy o nähty et varmoihin kässi ottivakki. Mää niiin tykkä siit, ko ihmise viästivä avoimest ja selkkiäst ja mialummi liikka ko niukast. Holanteen Titta ol ensmäsenäs aamul ja viimesenäs ehtool meijän kiartueest informeeramas, rakentamas bannerei ja hätyyttelemäs toimittaji. Tiku, Tea ja Henkka vakuuttiva, et kyl kaik täst viäl selviä, niinäkin päivin ko ei iha silt näyttäny. Kiitos.


***

Perunakiartueen tappiot ja menetykset ol kestettävi:

- kaks perunkori unhottus Rymättylä
- mun Visa Electroni hävis ennen ko kiartue alkoka
- kirjamyyjäl meni tikku kynne al
- hualtomiähen piti pelasta tuatantoryhmä lukkojen takka
- Mynämäel ostetut kasvispihvit löytys auton penki alt eile
- kirjalaatikon kylki murskaantus jo toisel keikal
- vastaottime antenni katkes
- catering-loota liiskaantus Pöytyän kirjastoaulas (ko mikkä ei kestä nykyäs! Ei mikkä!)
- hotellihuaneen suihkuteline jäi kätte Salos
- yhren puhelimen näyttö kohtas loppus kivilattial
- roskis viäris nurin Paviljonkin pihas
- jäi metrinen pino myymättömi muistikirjoi (kyl niit viäl jouluks jollekkin tuputeta!)
- 50 ylimääräst tuali löytys Käpyläs muutama tunti enne esityst
- Seura-lehren innokas kiartue-esittely ilmestys kaks päivä kiartue jälkke
- yks piän ja muilt pimitetty parkkisakko ilmaantus
- Ja mitä mult on pimitetty, sitä en tiär, eikä tartte tunnusta!

Näi vähil murheil päästi, ja kumminki tuhanssi kilometrei ja 9 x 2 autojen pakkamist-purkamist, hotellihuanei, takakopei, trappussi, avamei, ovei, esiripui, uussi ihmissi, niiauksi, kumarruksi, kättelyi. Kyl meit joku kulkureitte haltia suajeli.

Uusist kiarroksist-keikoist ei tiär. Tulevaisuus o nii vaikkia. Uskoissin, et perunie lisäks o luvas viäl makkarakastiket. Näkymissi, kuulumissi, kaik rakkahat!

 
                                                                                                             Kuva: Miikka Lappalainen


Aurink lämmittä mustrasta rinna ja see nosta nokkas valo kohre...


Heli