Ajopäiväkirja

Runonkirjoittajan ajopäiväkirja on sanamaija Heli Laaksosen matkablogi, mielipidealusta, esiintymisraportti tai infokerho. Heli kirjoittaa ajopäiväkirjojaan menoista ja meinaamisista, keikoista ja kaikesta. Lue ilosilmäiset tai paniikintäytteiset kuulumiset - ja säntää vaikka itse runokaravaanin kyytiin!



 

 
Kuva: Miikka Lappalainen

 

See o jo nähty, et emmää saa yksinäs pyäritetyks yrityst, en aurinkoi enkä pyäröpaalejaka!

Hulimaan hommis o nyy huhkinu tuntkaupal viime suvest saak ihana, monitaitone hyvinvointitsemppari Honkase Riikka. See o monel taval ihmelinen tyyppi - esimerkiks nii, et see o salaman nopia, mut sil ei ol ikän kiiru. Sopi mul! Tämmöttös perunakiartueen al olissin jo aikka maannu nääntyneenäs kirjotuspöyrä al, ellei mul olis joku, kenen kans tiarotuksellis-kiartueellissi hommi jaka.

Mää hänt nyy sit haastattelin, et voitte vähän tutustu, et kummossi tyypei tääl Hulimaas oikke o. Usse o nii, et ko mää saan metäs-piilottelu-kohtaukse, Riikka hoita postit ja puhelut ja fb:t. O sil kyl elämäs aika pal muutaki ko munst hualehtimine - niinko tost alt voitte lukke!

 

Tervepätuloa, Honkasen Riikka! Mistä tulet ja mitä osaat?

Asun nykyään Mynämäessä ja olen kotoisin Säkylän Pyhäjärven rannalta, mutta juureni ovat vahvasti Eurassa niin äidin kuin isänikin puolelta. Opiskelin Tampereella, jossa vihkiydyin venäjän kielen kääntämisen ja kansainvälisen politiikan saloihin. Kielitaitoni ansiosta olen työskennellyt monenlaisissa teollisuuden ja EU-projektien asiantuntijatehtävissä Moskovassa, Uudessakaupungissa, Joensuussa ja Turussa.

Mitäkö osaan? Ensimmäisenä tuli mieleeni, että osaan hoitaa viestintää taikka verkostoitua. Sitten tulikin kotoisasti mieleeni, että ”ossaan tehr pehmeit peruni ja siliä soossi”. Se on minun bravuurini keittiössä.

Hullunkurisiin Honkasiin kuuluvat minun lisäkseni Harri-mieheni,  kaksi teiniflikkaamme ja Neiti Nemo -maatiaiskissa.


Miten päädyit Heli Laaksosen ja Hulimaan tuottajaksi?


Helin kanssa on tehty yhteistyötä 2010 alkaen, kun käynnistin pikkuruisen käsityöputiikin piharakennuksessamme ja vuotta myöhemmin Hulvaton huusholli -verkkokaupan. Minulla oli myynnissä monenlaisia murrelahjatuotteita, ja Helin kanssa olimme sopineet Lystikkäi Laaksossi -runotuotteiden myynnistä.

Heli otti yhteyttä ja ehdotti minulle tuottajan tehtäviä tuntitöinä kesällä 2015, kun tiesi minun olevan ”vapaa osaaja”. Minua ei tarvinnut kovin kauaa ylipuhua.

Mikä on toimenkuvasi Hulimaassa?

Olen Hulimaan tuottaja ja muutun moneksi tarpeen vaatiessa. Hoidan tiedottamiseen ja keikkajärjestelyihin
liittyviä tehtäviä sekä tuotan ideoita Hulimaan toiminnan kehittämiseksi.

Onko jokin työtehtävä yllättänyt - määrällisesti tai laadullisesti?

Työtehtäviä on ollut sopivasti. Tulevan Perunannostokiertueen valmistelut vievät luonnollisesti jonkin verran enemmän aikaa kuin yksittäisten keikkojen valmistelu. Kiertueen alla tiedottaminen ja markkinointi vievät ehkä enemmän aikaa kuin olin kuvitellut. Tiedottamisen pitää olla kuitenkin huolellisesti valmisteltua ja kohdennettua, mikä on ollut mielestäni Hulimaan vahvuus jo aiemminkin.


Meneekö Hulimaassa hermo koskaan?

Ei mulla ole hermot palaneet, mutta pää voi välillä sauhuta ihan puhtaasta innostuksesta ja ideoiden vyörystä. Itse tykkään valtavasti kehittää toimintaa ja heittelen ideoita ilmaan niin, ettei Heli ehdi saada niistä koppia. Mutta niin on minunkin visiovihkoni täynnä Helin heittämiä ideoita.

 
Sinulla on Fiinariina-niminen yritys, jonka kautta teet töitä Hulimaalle.
Mitä muuta teet työksesi ja elannoksesi?

Olen uunituore yrittäjä.  Pitkäaikainen haaveeni on toteutunut, ja nyt tarjoan Turun seudulla elämyksellisiä hyvinvointi- ja kotipalveluita vanhuksille. Fiinariina haluaa olla hiukan ”rebelli” vanhuspalveluiden tuottaja. Yritykseni tarjoaa virkistävää yhdessätekemistä – ei tätimäisen teennäistä viriketoimintaa (se kuuluu mielestäni kanalaan). Käy kurkkaamassa: www.fiinariina.fi.

Koska olen viestinnän ammattilainen ja pidän kirjoittamisesta, Fiinariina tekee myös viestinnän suunnittelua kumppaniyrityksille.


Voisiko Hulimaan ja Fiinariinan välillä olla yhteistyötä - millaista?

Joo! Näen paljon yhteistyömahdollisuuksia. Voisimme tehdä esimerkiksi vanhustyöhön liittyen monenlaisia virkistäviä hankkeita.


Millaisia kirjoja luet?

Olen innostunut lukemaan tällä hetkellä erityisesti ammattikirjallisuutta. Aiheina ovat mm. ikäihmisten asiat, muistisairaudet, liikunta toimintakyvyn ylläpitäjänä ja luovat menetelmät. Mieluiten luen ”peppipitkätossumaisella” asenteella kirjoitettuja kirjoja.


Mitä muuta harrastat?

Harrastan aktiivisesti yleisurheilua. Harjoittelen Turussa kivassa porukassa pari kertaa viikossa ja itsenäisesti saman verran. Tykkään myös hiihtämisestä. Tänä syksynä innostuin menemään kansalaisopiston luovan valokuvauksen kurssille. Yritän ehtiä olemaan myös kotiseutuyhdistyksemme Wirmo-seuran tiedottaja.


Kuva: Miikka Lappalainen


Onko totta, että olet kuulantyönnön huippunimiä Suomenmaassa?

Noh, ehkä niinkin voi sanoa. Kahtena vuonna olen pukannut SM-kisoissa neljänneksi N45-sarjassa. Tänä vuonna työnsin aikuisiän ennätykseni 10,21 ja olin siitä tosi iloinen. Kuula on kiva laji, mutta tällä hetkellä nautin enemmän juoksemisesta ja pika-aidoista.


Mikä on mottosi?

Ko lysti muista, ni naurutta vaik syränyäl.


Millaisia terveisiä lähettäisit Helin lukijakunnalle?

Napatkaahan naapuri, ystävä tai työkaveri mukaan Helin Perunannostokeikalle. Ei tarvitse ymmärtää runoutta, riittää kun uskaltaa ymmärtää elämän hurmaavuutta. Helin keikoilla on lupa nauraa. Huomaat kuinka ilo ja valo tarttuvat sinuunkin!

 Honkasen Riikka
Tuottaja
Fiinariina

 


Mynämäen Perunannostokuvan nappasi Heli lokakuussa 2014

 

 

 

 

 

 


Kuva: Miikka Lappalainen



Neljännesvuasittais mul tule Suur Huali kylä. See istu tuvan puulaatikon pääl ja ruppe kertoma mul, et  kustantaja viha, lukijat o unhottanu, verottaja kyl muista. Kirjoi ei kannat kirjotta, keikoil on turha lähte. Tunnen jo nee Suure Hualen puuskaukset ja saan sen kammetuks ovest pihal, mut ankia olo jää.

Täl kertta mun huakailuni katkas pakettikortti. Ketäs munt nyy o muistanu? SAARELAISE ILMAR! Äkki runoauton kans kirkol postitoimisto. Siäl o jättipaketti. Avan sen jo autos (kuka hullu orotta kotti saak, jos Ilmar o lähettäny paketi!)

Siäl o jottan pehmust ja laaja. ILMAR O VIRKANNU MUL TORKKUPEITO!

Saatekirjes luke: "Joka tolpan kohral ajattelin sunt."


Nyy mää tiärän, mitä otan mukka matkoil, tyähuanel, uimarannal, vanhainkotti, mink kans nukun ja herän ja jos joskus viäl tule itsenäisyyspäiväjuhlakutsu, ni vaate o valmiin!


Kiitos viäl näi julkisestki Ilmari sul mun päiväni pelastamisest ja suurest, lämpimäst vaivanäöst.

 

Heli

(Suur Huali juakse tual kaukan jossa metärajas, kompuroitte puujuuri)

 

 

 

 

Täst päiväst lokakuun kahtenkymmenentte en pal muust puhukka ko perunast.


Viime lokakuus see alko ihan piänest... Siis Piänest perunannostokiartuest. Nyy lähretä uusil paikkakunnil - ja piremmil kilometreil. Runokeikkakaravaani painele tänä vuan ympärs Suame nimel Keskikokoinen perunannostokiertue. Ireat ja aiheet o samat, runoilija o sama myäski, mut paikkakunnat o itäsemppi, pohjosemppi, hämäläisemppi!



Tul kattoma, misä runokuakka kuakki!


Kiartueen kehkeytymist, uusimppi kuulumissi ja paikkakuntapulinasarja:
näil omil sivuil:

http://www.hulimaa.fi/keskikokoinen-perunannostokiertue

taik

https://www.facebook.com/events/133093703699582/


TIÄN PÄÄL NÄHRÄ!


Heli

 

 

 

 



Turun Ruissalon Telakalla, vanhalla veneveistämöllä veistellään nyt tarinoita. Sunnuntaisin 16,. 23. ja 30.8. klo 15 alkaa sanamaija Heli Laaksosen pulinointi, tarinointi ja runo-uinti.

TERVETULOA!

LIPUT RUNOILTAPÄIVÄÄN (25 e) ovelta, Turun Lintukodosta ja Auraviihteen sivuilta!


 
Kuva: J-J Nippala



OHJEI RUISSALON RUNOKEIKKAVÄEL eli
HELIN TELAKKAKOULU 1-10

 

HELIN TELAKKAKOULU, 1. tunti: Ihmine, kenen kartas Töölö on Kainuus, neuvo teil nyy sunnuntaise reiti ja aiktaulun Telakan runokeikal: Menette Kauppatoril Eerikinkarun kulma ja hypätte klo 14.00 linja-auto nro 8:n kyytti. Voitte vitsailla sil kuskil, et lähtisiks föli? (Omal vastuul). Ajaka varti verra ja painaka stoppiknappi heti siin Ruissalonsilla jälkke. Kävelkkä vasemal portist sisäl, Telakan akkunast mää näen teijät! 8-linja hurutta ettittakasi keskyähö saak. Ei täsä varma ol mittä epäselvä?

http://www.foli.fi/fi/aikataulut-ja-reitit/aikataulut


 

Kuva: Riikka Honkanen

HELIN TELAKKAKOULU, 2. tunti: Oleks auton kans tulos? Aja niin kaua ympärs Turkku, et näet liikenneopasteis semmossi majan kuvi. Nee tarkotta leirintäaluet ja viä Ruissalon suuntta. Heti siin saare alus o vasemal Telakan portti ja runokyltei. Parkkitila on sympaattisil hiakkakentil siäl tääl iha lähistöl. Nee o muute hyvi, mut niis ei ol ruutui. Älkkä alottako parkkeramist mistän kentän keskelt. Taik voi alotta, mut tulen itte siirtämä, jos o muitten tiäl.

 

 

HELIN TELAKKAKOULU, 3. tunti: Meinasiks paatin kans putputta runoi kuulema? Hyvä irea! Sen enemppä en neuvo. Pare, et katot itte parha reiti ja laituri merikartast. Siin o nimittäis meri iha rannas. Tule Telakal näemmä raittetki. Maanitelkka Veeärrä koukkama Ruissalon kaut.

 

 Kuva: H.L.

HELIN TELAKKAKOULU, 4. tunti: Mihe siäl sit istuka? Telakal on pitki penkei eikä mittä numeroi lainka, nii et mihe vaa! Mää jo harjottelin vähä, et milt tuntuis, jos olis yleisö. Riikka ja Tea mallas ittes runokykkyvälttäs ja mää pääsi heti fiilinkeihi. Onk? Onk? Kuuluk? Kuuluk?

Muute: lipui saa ovelt – niit o yllin kylli viäl. Sali o valtamerilaivan kokkone!

 

Kuva: H.L.
 

HELIN TELAKKAKOULU, 5. tunti: Jos o nuuka, ni ei kannata otta kukkaro mukka ko tule runoiltta Telakal. Siäl on kaffila, mist saa kaffet ja pulla vähintäski. Siäl o meijä Fölikirjast-tuttu Odelma kirjatiskin takan palvelemas. On kirjoi ja äänikirjoi ja runokortei ja tiäräktee mitä: PIÄN koe-erä rintaknapei – tekstit suara Fölikirjast lukijoitte ireoiman! Niit ei tähä hättä muualt saa ko keikoilt – joku roti postittamisessaki! Laittaka joku pulvaani asial, jos ei yäl tul uni ilma…

https://www.facebook.com/pages/Odelma/102564676488095?fref=ts


Kuva: Riikka Honkanen

 

Odelman hommi kuulu mont muutaki ko tuatemyynti. Niinko mää jo Lähtisiks föli? -kirjas kirjotin:

”Odelma eli Ode o meijä vähäflik, eli mun pikkusiskon. Hänen kohtalokses on koitunu olla reipas. Hän saa hommat tehty nii helpo näkösest, et toisil o houkutus vähän pirenttä omi päiväunias. Keposest see on kirjamyyjä, roudari ja kuljetteja ellei sit setvi etupenkil finanssiasioi kännykä valos. Mul jää joskus vahinkos suu auk, ko toljotan tyhjytte miättiessän päivän töit ja toimi. Ode sulke sen ohi riäntäessäs, loksautta kii alaleuast sivumenne. Sit hän jatka olemistas kamarineiton, kähertäjän, kutsuviaraitte vastaottajan, lavasomistajan, takahuanejärjestäjän.” 


Kuva telakan takahuoneesta: Titta Holanne.
 

Tiärän mää jottan takahuanepaniikistaki - jännitys ei hellitä vaik o yli 15 vuat esiintyny. 

Lähtisiks föli? -kirjan takahuonekuvausta: ”Teen viime hetke tekstivaihroksi, kiärittelen katumukses, etten ol paremmi valmistautunu ja avan ääntäni, loilotan eri korkeuksilt piponi-jäi-puuhun ja mummoni-jäi-muuhun. Painemittar o härjäverenpunasel. Mää en muist mittä! Mun kaik runot o surkkioi! Mul o liia suuret sukkahousut! Hajen meikkivoiret ja kaaran lattial pjuutipoksin, papiljottipussin ja eväslaatiko, ennenko see löyty takin taskust. Korot kopise ja puhe jo sorise ja voi helvata koht olen färivalois! Mink tähre ain mää? Karetun metrokuskei, hissikorjaji, karhunkuvauskopis väijyji. Eik kukka muu vois? Siit mää vast hulluks tulissin, jollen pääsiskä! Munt pitä koos tiato siit, et rauhotun laval.”

HELIN TELAKKAKOULU, 6. tunti: Mitä jos runokeika jälkke o nii villiintyny, ettei malta ollenka kotti lähte. Jää sin! Samal runolipul saa jäärä Telakan tanseihi! Klo 18 ruppe yhtye soittama ja permanto on klaarattu penkeist. Voi olla et see sun viäres istunu uus runotuttavuus onki oikke parkettien partaveitti (taik sit hän on partasuti, niinko esim. mää). Tanseist lissä tost osottest: http://www.auraviihde.fi/index.php?page=event&id=208&a=

 

Kuva: J-J Nippala


HELIN TELAKKAKOULU, 7. tunti: Olen puuhannu Telakal vähä orottelu-tekemist teil enne runokeikka. Telaka Sali o suur ja kaunis. Heti ove suus o silakverkko, mihe saa kiinnittä viime hetke runotoivei. Sit o Yhren-Taulun-tairenäyttely. Sit o arpajaise (klapul kirjoteta oma nimi + syrän, voittaja saa jottan kiva). Ja uusimpan irean: Esil o yhre Ruskiasilmäse miähe panaanitarrakokoelma. (Jos jolla o vaihtarei, voi otta mukka).

 

 

HELIN TELAKKAKOULU, 8. tunti: Turun yäs joku meinas, et see Ruissalon Telakka o muute hyvä, mut niin kaukan. Mitä tämmöne sit o, et yks Juhaniki tule avecines vart vaste Kymelaaksost saak! Tämän tunni opetus o see, et matka o motivaatiokysymys.

 

 (Kuva: Riikka Honkanen)

 

HELIN TELAKKAKOULU, 9. tunti: Telaka runoillat o semmossi ko mu runoillat muutonki, paitsi et päiväl.... Pulisen sattumuksist, luven runoi, kerron niitte synnyst. Näil keikoil muistelen myäski tv-ohjelman tekemisen kiamuroi ja viaraitten kans kohtaamissi, ko asia o viäl niin tuare. Ääni-valomiäs hualehti et kuulu ja näky ja färivalo leimu. See o ollu jännä näis Telakkakeikois, et mukan o ollu niimpal enskertalaissi. Sen tiätä siit, et joku naurunkiakase, vaik kerron 15 vuat vanhan jutu (mist olen ylimmäs ilos, ketä nyy joka vuaskymmen uussi keksi!). Onneks mul on pari uutukaistki juttu ja runo, et moninkertanenki kävijä viihryttyis.

 

Telaka runoillat ei ol enemppä eikä vähemppä ko mu runoillat tavallisestka. Pulisen sattumuksist, luven toivotui runoi, kerron taustoi. Täl kertta tarinoitten tv-ohjelman tekemisestki, ko asia o viäl niin tuare. Ääni-valomiäs hualehti et kuulu ja näky ja färivalo leimu. See o ollu jännä näis Telakkakeikois, et mukan o ollu niimpal enskertalaissi. Sen tiätä siit, et joku naurunkiakase, vaik kerron 15 vuat vanhan jutu (mist olen ylimmäs ilos, ketä nyy joka vuaskymmen uussi keksi!).  Onneks mul on pari uutukaistki juttu ja runo, et moninkertanenki kävijä viihryttyis. 



Kuva: Titta Holanne / Auraviihde

 

HELIN TELAKKAKOULU, 10. tunti: Rakas kuulija! Jollet juur sää olis paikal ollu, ni mistä ei olis mittän tullu. Ei taulu näyt miltä, jollei ol kukkan kattomas. Mitä väli o hillol, mitä ei kukka syä? Taik runoillal, misä ei pää kallellas yleisö istu? Kiitos kaikil ko runoiltoihin tulitte ja tulette!

 



Heli

 

 

 


LIPUT (25 e) ovelta, Turun Lintukodosta ja Auraviihteen sivuilta!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Kyl vaa! Eikä ainoastas yks vaa satamääri. Kaik sai alkus siit, et meijän kylil Kodiksamis Koulun kaffilan pitäjät Minna ja Eeva miättis, et olis kiva olla joku hullumaine näyttely kans, simmone mikä ei liittyis mihenkkä. Ja hee keksisivä, et apina ja gorilla nyy ei ainaka. Ja nii sit mää rupesin liiottelema ja kylän väki haalima kaikki mahrollissi apinallissi.

Tulos ei ol millän taval elekantti... Mut kuka simmost yrittikä? See o färikäs, vitsikäs, monimuatone - niinko viirakko. Sin voi tulla vaik lukema Tarzanei taik askartelema apinasätkynuke - nii laps ko aikuinenki.



Viarailijoi on käyny. Iha hullui Koski Teeälläläissiki. Hee toiva tervessi heijän kunnan kattohaikaroilt Kontilt ja Kintult ja aiheuttiva erilaissi hymyi.


Jokases kunnollises näyttelys on paikal SUAJELIJA. Apinanäyttelyn menestyksekkääst avas ja suajeli Lumikki Viiri, 10-vuatias apinakeräilijä. Täsä hän esittä runon pualapinast.


Valtakunnalline apinalelukilpailu
keräs 9 ehrokast - kekseliäi, hurji, somi! Niit saa näyttelyviaras sekä ihailla et äänestä. Näyttelyn päätteks voittaja lähetetä Korkiasaare ja lelut Vaaka ry:l vähävaraste laste iloks.

 

Paikallissi kärentairoi hehku ja loimu. Klasitaitelija Eeva-Liisa Rintanen naapurkylä Kualimaalt toteutti Helin visiot apinatiffanyst.

Eikös tämä tullu klaariks? Lapis on apinoi. Elokuu loppu saak o aikka tulla kattoma! Nährän Koulul, Kodiksamintiä 403. Ti-su klo 12-18.

 

 

 Heli ja Monitoimitalo Koulun väki ja mont sata apina