Tietoja

Kirjoittanut Heli Laaksonen

Luotu: 30.09.2021

Keksisin täl viikol, mink tähre ns. normaaleihin töihi menemine tuntu nii ylittepääsemättömält, vaik täsä ajas taiteilijanaki olemine huakailutta. Vaikeus tule siit, et taiteilijana o lupa ja oletusasetus tehrä asioi arvaamattomast, yllätyksellisel taval. Jos taas koval tyäl ja vaival opiskelis nyy diabeteshoitajaks taik hitsariks, ni kukka ei antais mittä arvo, et ruppeis tyätäs tekemä arvaamattomal taval.

Sen takia olen taas koittamas uussi tapoi elättä itteni sil, mink parhate ossan: kuvittelemal, kirjottamal, puhumal. Äänikirjoist on puhuttu viime aikoin valtavast - siltäkin kannalt, et ko ne on lukuaikapalveluis saatavil, niist tule kirjailijoil säälittävän piäni pennei. Miättisin, et entäs jos tekiski itte kaik, mitä voi, elättäiskö ne sit? On mul omat kotosivut, mihe runot mahtu, mul on tuttu studion omistaja, äänikirjoi olen purkittanu jo viis ennestäs, ja verkkomyyntikauppa o hankittavis seki. KOKEILEMA! Ja nyy olen siis kokeillu. 

Poimit sydämeni kirjahyllystä -runovuaropuhelu mun ja Aleksandrs Čaksin välil o valmis äänenäki. Itte luin siit omat runoni ja Suamen Čaksina toimis lavarunoilija Harri Hertell. Nimikkosävellyksen teki Jukka Juhani Uusitalo, kenen kans tein demoäänityksetki. Ja studiona toimis Sonicimage, äänituattaja-teknikkona Jari-Jukka Nippala. Äänikirjan kuunteluoikeus o myynnis Rozentals-seuran verkkokauppa Holvis ja sen voi 12 eurol osta ittelles vaik heti tost linkist. 

Tämmöselt se äänikirja sit näyttä. Ko osta sen kuunteluoikeure, tule sähköposti, misä o linkki ja ikioma salasana. Sii tän pääse.
Ja voi iankaikkisest kuunnel verkos - ei larata ittel, mut kuunnella.  Tilaus siis Rozentals-seuran Holvist. 

Uurentalon Jukka teki mun kanssan harjotusnauhotuksi äänikirja varte ja tuli ittekki Aleksandrs-faniks! Ol yks talven hianoimppi hetki, ko hän kertos, et on tehny säveltäny Taivaan lahjan - ja soitti sen mul. Äänikirjal sen sit kuulette - jotenki syränt riipaseva, niinko se runoki!

Onk tämä uurelaine, kustantajist ja lukuaikapalveluist kaukan oleva äänikirjan julkasutapa sit kannattava, tulek elanto? Se riippu taas ainoastas kuulijoist. Jos kuunteluoikeuksi osteta muutamaki sata, saan studiokulut, suunnittelukulut, lukijanpalkkiokulut pois - ja sen jälkke tule jo palkka ittellekki. Mut jos ei osteta - no, sit tämä ol opiks vaa. (Mitähä siit sit oppis... Turha yrittä mittä tms.?) Toiveikkaana kumminki, oikken toiveikkaana, kosk mul on hyvä, viisas kuulijakunta.

***

Pitkän tauo jälkke olen menos taas kirjamessuillekki, ainaki Turkku! Turun kirjamessut järjestetä 1.-3.10.2021, ja olen siäl lukemas Poimit sydämeni kirjahyllystä -runoi ja haastattelemas muitaki. Koko ohjelma on tosa: 

www.kirjamessut.fi

*** 

Ja nii hei, HIUKKA HIANO UUTINE tualt etelänmaist. 

Latvian Yle valikoitte joka vuas muutaman kymmenen kulttuuritapaust eri kategorioihi. 
Ja tämä Poimit sydämeni kirjahyllystä (Panemi manu sirdi no plaukta) -kirja ja näyttely,
on päässy heijä listoil! Ton sivun loppupual, PARSTEIGUMS-osios eli YLLÄTYKSELLISET-sarjas tämä häämöttä!

Siäl saa äänestä suasikkias - Izvelets:

https://www.lsm.lv/kgkulturas/balsojums/

Enite äänestetyt pääse jatko! Onk teil äänestyssormi voimisteltuna? Sitä knappi voi kerran päiväs mennä painama. Klik!
Tammikuus sit kuullaan, menenk pokkama parhaan kulttuuritapauksen palkinno vai en...

Ollaan valosal kirjasyksymiälel nyy ens!

Heli

Tietoja

Kirjoittanut Heli Laaksonen

Luotu: 30.06.2021

Nyy mää uskallan jo plätätä faktoi tiski eli runoihmiste lukulistal
teokse, mitä olen 2020 alkuvuarest saak 
ajatellu - kirjottanu - kääntäny - maalannu - kustantanu
(ja näköjäs jo tiarotanki...)

Eli on ilmestyny:

Teoksia saatavilla kaikissa järkevissä kirjakaupoissa.

Sen kannen maalasin itte, mosaiikin koosti Jukka Juhani Uusitalo ja koko taiton taiteili Jorens Godiņš.

Ja sama latviaks, Latvias: 


Paņēmi manu sirdi no plaukta - silmät tarkkana, näkyk tämmöst Latvian kirjakaupois, jos käytte!

Nii,
kummallakin kiälel kuvat on kumminki samoi. Olen siis maalannu jokasest runoparist maalaukse - niit o 15 kaikkias.

Mää älläsin, et kirjaan tulis tasku ja taskuun tulis juliste niist maalauksist. 
Ja kosk olen itte kustantajana, mää sain sen läpitte iha noi vaa!
Latvijas Druka toteutti - ja siit on tulos kyl hyvä
(nyy kesäkuun lopus kirja o viäl painos, mut heinäkuun lopus he o ihanast jo valmein ja elokuus mun ihmisilläni!)

Kirjan kannes on tasku ja taskust kurkka silakoi!

Ja ne silakat on tämmöses tairejulistees. 


Teoksist o olemas myäskin kiärtävä tairenäyttely, ja heti ko tääl hiuka rajat aukke ja elämä helpotta, kutsun teit kaikki sen kattoma. 
Ainaki mun tyähuaneellani Kodiksami ent. Säästöpankil se o heinäkuus 2021 ikkunanäyttelynä - ja suunnitelmis o, et myäski Caksin kotimuseos Riias saak.

Aik ei ol ikinä kulunu näi hittaste...

Mukavaist mul on kyl ollu muute. Olen täsä varrotes viäny Livian luanto- ja ympäristöopintojani ettippäi sil taval, et olen ollu Yläneen Luantokapinetil harjottelijana (se o hiano paik) - ja siäl mul o järjestetty kaikemoist viihrytyst, esimerkiks ensmäst-kertta-elämäs-melomist! Heijä slogan o Madoista maailmankaikkeuteen - kannatta mennä se monisataneliöine näyttely kattoma: http://www.luontokapinetti.fi/

Yläneenjokisuusta Pyhäjärven aavalle (ja äkki takas!)

Kuva: Minna Lukkala / 4H Luontokapinetti

Näkymissi ja kuulumissi ja poimimissi!


Heli

Tietoja

Kirjoittanut Heli Laaksonen

Luotu: 26.05.2021

Mist mää alota? Ja mil taval? Jos vaik sil taval, et kirjotan sul kirjeen. 

Rakas _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ (täyrennä omal nimel)! 

Kuis olet voinu? Kevät on tullu ja suvi melkkest, pääskysetki.

Mää heti tunnustan et olen salamyhkästelly sun selkäs takan jo toist vuat – mut hyväs tarkotukses! Tämä mailm ja aik ja sää ja mää – me kaik tarvita ilost yllätyksellisyyt, hämmästelemist, jotta UUT ja ennakoimatont, semmost, mist ei aamul viäl ollu aavistustaka. Ko elämä ei sitä täl hetkel juur tarjo, täyty rakentta itte.

Täl taval:

Runsas vuas sit mää törmäsi yhtäkki päin kirjailija. Sil ol matruusin pait mut ei se seilor ollu. Se näytti mul runojas ja pahotteli, et hän o itte kuallu jo 1950-luvul. Mut nämä runot o elävi, se sanos. Ja ne oliva! Kukas sää olet, mää kysysi. Čaks. Aleksandrs Čaks. [Se äänsi sen Tshaks} Älä vaa sano, et latviaks kirjotat, mää ole vast alkeiskurssil!

Latviaks tiättyki... Pakko suamenta! Ei niist muuten kukka mittän käsitä. Ajattelin koko aja sinu, kuin kovi sää riamastut, et tämmössi kirkkai, kiinnostavi, intohimossi runoi on kääntämäl tuattu päivänvalo, kunnei jo aikasemmi!

Siin kääntäessäni mun teki kans miäl kirjotta. No mitä, senkus sit vaan kirjotta. Kirjotin täst meijä omast ajast kommenttirunoi, täält-pese-runoi.  Ja se kauhia o, et siin kirjottaes keksisin, et nämä runot täyty myäski maalata. Ja sit mää maalasin, kevätöisi ja suviehtool.

Ja mitä mul on nyy:
15 runo, mitkä suamensin ihan kirjakielellä, alkup. Aleksandrs Čaks (1901-1950).
15 runo, mil niihi vastasin omal äirinkiälellän
15 maalaust.
Tulisko niist kirja vai näyttely vai molemmat? Oteta molemmat.

Kirjas o myäski yks sammalruno. Tiaroks.

Mitä viäl vois tehrä – äänikirjan!
Itte luen omani, mut kuka lukis Čaksin osiot, ko vainaja itte ei voi?
No, Suamen Čaks, Töölön Loiri, lavarunoilija Harri Hertell.
Saisko sävellyksenki? Jukka Juhani Uusitalo teki hianon.

Ja kuka kustantais? Mitä sitä ny enä muit ruppe vaivama.

Mut eik tämä runovuaropuhelu olis latviakski kiva? No juu! Čaksit o valmei, ei tartte ko luattokääntäjä Guntars Godiņš hommi latviantama mun runoni. Ja aika mont sata sähköposti latvialaisil kirjakaupoil ja kirjastoil...  Riias Aleksandrs Čaksin kirjailijamuseo varas maalausnäyttelyn heil. Täsä vaihees palkkasin Kallionsivun oivan Jennin tuattama tätä hanket.

Mää ymmärrän, et nämä mun erikoispälkäykset vaati sult aika pal joustavuut, mut mää toivoissin silti, et tulissit mun kans leikkimä pihal, ko mää tääl huutelen. Näit mun uussi leikkejäni, tiärän, et tykkäissit!

Tämmöne oman tahron päkäpäine (äitin käyttämä sana) läpiviämine o epäilyttäny mont kertta, mut juur, ko mul ol itteeni-kyllästymine astumas kynnykse yli, tul Satakunnan kulttuurirahastolt kirje, et he voi munt ja meijän tyäryhmä täsä jelppi. Kiitos! Sil apurahal pystyn maksama palkan äänikirjan lukijal ja ääniteknikol ja säveltäjäl ja tuattaja-Jennil ja jotta vaivanpalkka jää ittel –mut etenki jos täst tulis lukijoitte lemmikki, mitä toivon.

Ei puutu ko kirjan nimi. Se löytys tämän Čaksin runost ja o minust yks kauneimmist lausseist:
Poimit sydämeni kirjahyllystä.

(Ko ihmine lukke kirjan, hänen käsissäs o myäski sen kirjottajan syrän - tai voi käyrä niinki, et kirjailija viä - vähä niinko toi Čaks ja moni muu o viäny mun).

Nii, et kosk tämä kaik tapahtu, mää ihan kuulen, ko sää ihmettelet. Ens luulin, et voissin jo suven alus pittä julkistajaissi, mut ei tämä 6 henken tapahtumakokkontumismaksimi nyy vakuuta ja o mul viäl koulus läksyjäki aika pal keske. Varrota rauhas elokuuhu, sillon tule kirja ulos painost, mene kirjakauppoihi, äänikirja ilmesty kuunneltavaks – ja niit teoksiaki pääse kattoma. Määki voi olla et pääsen lavoil (jos ja jos).

Jos sunt huima tämmösen tunnustukse jälkke, ni munt vast huimaki. Et kaikemoist...

Poimisitko silti sydämeni kirjahyllystä?

Täsä olis sama kaaviona (selkkiä!)

Poimit sydämeni kirjahyllystä - Laaksonen - Čaks - sanataire-kuvataire-äänikirja-hanke kuvana. HL

Aleksandrs Čaks (1901-1950) - joka kysy, etteik ihmiset tahtois kuulla tätä selostus ihan kirjasuameks?
No mut, käy se näinki!

Poimit sydämeni kirjahyllystä - runovuaropuhelun takakannes tule lukema jottan tämmöst:

Onko este ystävyydelle, jos toinen ehti kuolla ennen kuin itse syntyi?

Heli Laaksonen poimi kirjahyllystään itselleen vielä tuntemattoman runoilijan sydämen ja puhalsi siihen hengen. Kahden eri aikaan eläneen runoniekan kohtaamisesta syntyi hehkuva vuoropuhelu. Laaksonen on suomentanut latvialaisen klassikon Aleksandrs Čaksin (1901-1950) romanttiset, värikkäät ja kaihoisat runot ja vastannut niihin omalla tyylillään, pirskahtelevalla lounaismurteellaan, sydämellisillä runoillaan. Lukija pääsee kulkemaan mielikuvituskengissä edestakaisin yli ajan rajan, kielirajan, valtakunnan rajan.

Teos on kuvitettu Helin maalaamilla kirjan runoihin pohjautuvilla taideteoksilla, jotka lähtevät kiertämään taidenäyttelynä Riikaan ja Raumalle – ainakin.

Teoksesta ilmestyy myös digitaalinen äänikirjaversio, jonka kuunteluoikeus tulee ostettavaksi elokuussa. Heli lukee omat runonsa ja lavarunoilija Harri on äänessä Suomen Čaksina. Äänikirjalla kuullaan myös tunnusävellys, jonka on tehnyt Jukka Juhani Uusitalo.

Teos julkaistaan samaan aikaan myös latviaksi Guntars Godiņšin kääntämänä Poimit sydämeni kirjahyllystä – se kuuluu latviaksi Paņēmi manu sirdi no plaukta.

Asiantuntijakumppanina toimii Rozentāls-seura. https://www.rozentals-seura.fi/

Tukea monihaarovalle hankkeelle on tarjonnut Kulttuurirahaston Satakunnarahaston karttuisa käsi sekä Latvian Literature – kiitos!

Teemat ovat isoja ja ikuisia: rakkaus, ystävyys, elämänilo ja -suru, maailmanmeno, luonnon ihmeet ja ihmisen hulluus. Runoissa on vuoroin huumoria, vuoroin rakastumisen huumaa, vuoroin suivaannusta markkinahälyyn, vuoroin äidin ikävää. Runot ovat omanlaisiaan, mutta eivät vaikeita.

* Tekijät: Heli Laaksonen (1972 Suomen Turussa) - levoton sielu, metsän ja niityn lapsi, kirjailija, kääntäjä, kustantaja, taivaanrannan- ja akryylivärimaalari, lavalausuja, kaukokaipuisa kotiseutuihminen, lounaismurteella kirjoittava vielä elävä runoilija.

Aleksandrs Čaks [äännetään: Tshaks] (1901-1950) - räätälin lapsi Riiasta, lääketiedettä opiskellut, kirjailija, kirjallisuusaktiivi, kustantaja, maansa ensimmäinen modernisti, klassikko, uudistaja, vainottu, sensuroitu, sydänkohtaukseen loppunut runoilija, yhäti rakastettu. Nyt ensimmäistä kertaa kansissa suomeksi.

Iha muu asia:

Kääntämisse - vaikkei tähä hankkesse - liitty yks yllättävä somehuamio. Jos Suami lähte euroviisuihi enkunkiälise laulun kans, mää olen pruukannu käänttä ne täl omal lounaismurttel. Saara Aallon Monsterseist tul Pöröi ja Norma Johnin ihanast Blackbirdist tiätty Mustrastas. Nyy ko Blind Channel läks Rotterdami, käänsin heijän kappaleen Pimiämmäl pual. Siit vast meteli tuli... Mut kiva. Kauhia somejakamine ja Kymppiuutisis maininta. Ihmiset tosiaanki on kulttuurin ja keviän ilon tarppes, ko tämmöne mun pikkukäännökseni lähte viraaliks (mahrank mää ny ykäyttä tota uut sana oikke..?) Tosa se nyy on kumminki.

*

Täsä samas olen käyny koulu - Livian luanto- ja ympäristöalal pänttään. Siit voi katto vaik vireoi meijä Avomeis ovis:

https://www.youtube.com/user/AmmattiopistoLivia

Tämmössi kuulumissi - esiintymissi o ollu vähä ja virtuaalissi - mut ei ol ollu autio ja tyhjä pääkopan sisält.
Kauhiast toivon, et pääsissin teit näkemä loppusuvest ja kertoma täst kirjast ja näyttelyst ja äänikirjastaki lissä - ko ne nyy vaa ens painost tule ja kirjakauppoje hyllyil,
mun syrämenä sun poimittavakses.

Voi hyvi!

Heli

Heli ja melkkest Aleksandrsin hattu! Kuva: Miikka Lappalainen

Tietoja

Kirjoittanut Heli Laaksonen

Luotu: 21.12.2020

Onk teil tuttu tunne se, ko joku o ollu liian kauan kyläs - jutut o jo puhuttu ja omat hommat kutsuis ja olohousuvapaus houkuttais?

2020 o ollu semmone - tuntu, et tämä mailmanmullistuste ja oman elämän myllerryste vuas ei lopu ikinä. Menis jo! No, jokane vuas o aikanas loppunu, eikös tämäki? Ei ol luvattu, et 2021 olis sen valosamp ja kevytsukkasemp. Mut iha mihe vaa ossa nyy henkisest varauttu paremmi, ko o naama jo valmiiks hualikrympys...

Kivojaki asioi on tänä vuan sattunu, eikä voi väittä, et olis liia ennalt arvattava ollu: 

- Tammikuu Latvian Ventspilsin kirjailijatalos anto voimi koko painavaks vuareks

 - Ajopuujalka-romaanin valmiiks saamine ja esittelykiarros kirjakaupois ol syyskuine iso ilo!

 - Kirsi Kunnas -runouspalkinto riamastutti kevään hiljasuures

- Runouslehti Jano kutsus lokakuuks kirjottama runoi aiheest luonnollinen, ja nii mää teinki, 
4 uut runo, kevät, kesä, syksy ja talv o vapaast luettavis tual Janon sivuil 

- Kodiksamia-kirjallisuuspalkinno ojentamine Meiju Niskalan sulosest Kun syvään hengittäminen ei riitä - teoksest.

- Uuren alan opiskelu eli luanto- ja ympäristöopinnot Livias on tiätty ollu tämmösen koulutykkääjän taivas! Onneks menin!

- Ilona oli ne iha muutamaiset runokeikat, mitä sain tänä vuan ihmiste eres tehrä (mun laskujeni mukka niit ol 6 kaikkias!)

- Etäkeikkojen tekemiset olen saanu opetella. Ei ne ol iha helppoi, mut hissukses opin. Ihan kunnollissi palkallissi etäkeikoi tein 3, yks oli asiakkaan tilaama, toine oma tuputus: Mäkimattilan tankokuninkaan eli Kyästin kans meil ol
runolline ja laululline striimattu livekeikka Kuusijuhla Kulttuurikuppila Brummis Raumal. Ens me tehti se alkusuvest, 6.6. klo 6 iltapäiväl, sit me tehti samal konseptil mut uusil jutuil se 12.12.

Molemmat Kuusijuhlat nyy erelleski ostettavis ja hankittavis 13.1.2021 saak, 12 eurorahal tualt 2 yhre hinnal: https://www.brummi.fi/kuusijuhla
 

Jos o hualestunu suamalaisen kulttuurielämän henkis pysymisest, ni kannatta hiuka ollakki.
Ja jos on tosissas hualissas, kannatta sitä kannatta oikiast eli lippuhankinnoil.

Kuvat Heli Laaksosen ja Kyösti Mäkimattilan Kuusijuhlista 6.6. ja 12.12. 2020: Kulttuurikuppila Brummi

Nyy ko katon tätä vuat taaksepäi, o siäl ollu yllättävänki pal hyvän tuule hetki. En toivo ollenka kaikki asioi takas, ko mitä meil oli ennen kulkutautiaikka. Liian pal, liian kiireel, liian tuhlailevaisest o eletty. Rauhallisemminki, vähemmälki ehti. Mut ihmiste ilmoil sentän tarttis tulevinaki vuasin päästä! 

Ihmisvajeen lisäks mul o ollu riasana digiaik (niist kaikist toivottomist tunneist erilaiste rakkineitte ja sovellusten kans en eres alota). Pandemia o ajanu meit netti ain vaa enemmä - ja ihmiste joukos o ain joku yritteliäs lurjuski. Pyytäissin mun lukijoitani olema tarkkana, kosk joulukuun alkupäivin o lähteny liikkeel huijaussivusto, mihe on käytetty mun naamaani semmosena honeytrappina eli hunaja-ansana. Yksinkertasest on käytty varastamas fb-sivuilt kuvi ja laitettu erikoislahja-sana houkuttama hyväuskossi. Mul ei ol mittän tekemist yllätysarvontojen kans. Otin kuvakaappaukse siit sivust ja ilmiannoin tekjijän (mikä taho onka) sekä Googlel et viranomasil. Suurin vastuu on tiätty lukijoil, ettette painelis mittä osallistumis-nappuloi vaik mun naamani kui siin kenottais.

Kuvakaappaus huijaussivustolta 10.12.2020 - älä lähde epämääräisiin arvontoihin tai yllätysvoittoihin! 

Mun virallissi sivujani on fb:n pual Heli Laaksonen - runoilijan lukijakunta ja Instagramin pualel käyttäjänimi @runoilijahelilaaksonen ja omat sivut o nämä www.hulimaa.fi Jos jostain ilmesty sunt kaverikses pyytävä käyttäjä Heli Laaksonen, ni se en ol mää.  

Kaikest hualimat ja kaiken tähre: 
elellä ihmisinä 
ihmisiks
ihmissi varte.

Syrämenkuvi kaikil lukijoil ja kiitos kaikest kannattelust tänä vuan!


Heli

Tietoja

Kirjoittanut Heli Laaksonen

Luotu: 18.11.2020

Vaik kuulosta hullumaiselt ja omavaltaselt ruveta jakama itte kirjallisuuspalkintto, mää ole ollu ilone, et kymmene vuat semmosen keksisin ja olen niit jääräpäisest joka vuas jaellu, medial kuuluttanu ja äänt pitäny. Kirjallisuus jää nii helpost kaike transatlanttisen kohu jalkoihi ilma sinnikäst lipuliahuttamist.

Nyy viätetä siis juhlavuat ja tämmöne o 2020 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintokuulutus:

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto jaetaan jo kymmenettä kertaa - juhlavuoden kunniaksi avataan myös Kodiksamia Junior -kisa

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto viettää juhlavuottaan - palkinto jaetaan nyt kymmenennen kerran. Kodiksamia myönnetään vuosittain merkitykselliselle elävälle tai kuolleelle, upouudelle tai klassikolle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle, kauno- tai tietokirjailijalle. Tärkein palkitsemisperuste on unohtumaton lukuelämys. 6.12.2020 julkistettavalle voittajalle luovutetaan henkilökohtaisesti Kodiksamia-palkinto, 30 000 ohraryyniä. Juhlavuoden kunniaksi julistetaan perustetuksi myös Kodiksamia Junior, jonka voi saada 6-12-vuotias superlukija, nuori innokas kirjallisuuden harrastaja. Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on sanamaija Heli Laaksonen.

Pandemiavuonna 2020 kirjat ovat olleet ihmiskunnalle lämpimänä sylinä ja läheisenä pakopaikkana. Maailmantilanne sai Kodiksamia-raadin valitsemaan erityisen paljon luontoa, lohtua ja levollista viisautta sisältäviä teoksia. Mukana on kaksi tietokirjaa, kolme romaania ja yksi määritelmiä pakeneva runollinen taidekirja. Suomalaisten teosten lisäksi listalla on islantilainen ja englantilainen alkuteos.

Vuoden 2020 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat:

Meiju Niskala: Kun syvään hengittäminen ei riitä (WSOY 2020), Jón Kalman Stefánsson: Kaloilla ei ole jalkoja. Suom. Tapio Koivukari (Aviador 2019), Sami Karjalainen: Suomen leppäkertut (Docendo 2020), Anni Kytömäki: Margarita (Gummerus 2020), James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni. Suom.  Heidi Järvenpää. (Otava 1974), Juha Kauppinen: Monimuotoisuus. Kertomuksia katoamisista. (Kustannusosakeyhtiö Siltala 2019).

Onnea ehdokkaille ja kiitos mainioista kirjoista!

Mitä arvelet ehdokkaista? Voit koska tahansa antaa itsekin oman palkintosi. Valitse kuusi kirjasuosikkiasi ja kerro niistä kaikille - on aina syytä pitää ääntä hyvistä kirjoista.

Vuoden 2020 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaiden esittelyt ja perustelut omilla sivuillaan:
www.hulimaa.fi/kodiksamia


Heli

Kuusi Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokasta 2020. Kuva: HL