Kaikenkaltassi kirjotuksi

Laaksose Helin kynäst

reisujutuist päiväkirjoihi.

Käys tääl lukemas,

jollei muuto aik kulu.

Heii vaa ja tervetulo! Täsä sitä nyy olla: runoilija Heli Laaksosen & Sanatoimisto Hulimaan sivuilla. Tutustu taustoihin, katsasta keikkameiningit ja ui uusiin kuulumisiin. Upotuoreita ja aikaisempia teoksia voit tilata ja tiedustella simppelisti täältä: tilaukset(a)hulimaa.fi. Pirä ittes ilosena!


...ja mää vilkutan sen laivan kannel.


Nin kovast ko tykkänki viuhto, tavata ihmissi, pulista kaikki mikrofoneihi ja keksi hullumaisuuksi, jaella Kodiksamia kirjallisuuspalkinnoi ja kehitellä Aapistehtävi, täyty joskus olla pitkämiälises rauhas, omas seuras vaa. Välil täyty olla ilman säätämist ja vääntämist, ilman pikku-sähköpostivilkausi-hetkellissi-kotisivufiilauksi-aavistukseomassi-fb-tervestelähettelyi. Kosk mun ittekuri viäl löröäki lörömp, on paremp, et lähren joksku aikka kertakaikkisest takavasemal - eli Latvian mail.

Hyppän Turus laiva, mikä viä munt Tukholma, siält juna lykkä munt Nynäshamni ja siält lautta puksutta kohre Ventspilsin satama. Takas joskus ja joulukuus. Mitä mul on sit tuamisin? Sitä ei tiär kettä!

Kyl Latvias netti o - mut koitan olla aika lail hetkes ja paikas kii siäl. Kirjotan, käännän, opettelen uut kiält, käyn kaikis museois 100 kilometri sättel. Voi ol etten päivittel sivui, voi ol etten luve sähköpostei, voi ol et puhelin on kii. Mää olen onneks runonkirjottaja vaa, eikä kenenkkä elämä kaaru sihe, jos vast 2014 avan seuravan kerra interneti ove. Toist see olis olla keskussairaalan ylilääkär!


Yl olevan kuvan olen itte ottanu yhres omakuvatyäpajas. See kuvasta mun toist pualt, sitä mikä ei näy lavoil eikä kuulu eetteris, sitä ketä tykkä villasukist, äänettömyyrest, pehmuist tyynyist ja sanoist.


Lukekka kirjoi toisillenne ääne, yrittäkä olla usse ilosel miälel, älkkä unhottaka munt!


Nährä myähemmi!


Heli

 

 


Aapispäivä ova ollu aurinkoi täys. O ollu riamullist kuulla oikke ajattelemal ajateltui kommentei Aapisest ja nährä iso määrä ihmissi kirjakauppakeikoil - pari mukulaki o ollu katsomos! Kaks vuat kumminki olen yät päivä Aapist tehny taik ainaki ajatellu, hyvä et see o lukijas löytäny. Warstan Elinan kanssaki olen päässy muutameil lavakeikoil - o virkistäväist ja viisastava kuulla visuaalis-kuvantekijällissi ajatuksi. Kirjamessuil sekä Turus et Helsinkis nährä ainaki seuravaks!


Tavalist vähemmä olen nyy paiskinu keikoi, ko mul o nimittäis iha muulaine irea ja ajatus tämä syksy viättämisest... Mää taas tiarotan sit, ko o aiktaulut ja laivreitit selvinny ja rinkka pakattu täytten kyni ja paperi. Ajopäiväkirjas o uussi merkinnöi ja piäni vinkei aihest!

Ai nii: See savolaisemp versio Lukkosulaa ja lumpeenkukkia -näytelmäst jatka kiarrostas loka- ja marraskuus, nyy hee reissava irän lisäks lännessäki.


Valomiält silmi! Muistaka katto puimureit - eik ol uljai ko muinase mammuti!


Heli

 


No nyy see o mun käpälissän! Aapine! See o jotenki nii liikuttava: ystävällismiäline ja viatoine viäl. Elinan kuvi en ol ennen paperil nähnykkä. Tosa nee ova, pehmusin ja silkkisin, kaik juur sopivaiseste. Äänikirja killittä viäres tuareen ko mustaviinimarja!

Aakkoset alka A:l ja A:lt alka asiakaski, L:lt alka lukija, K:lt alka kustantaja ja kirjakauppaväki - ilman teit ei olis kirjojen kirjottamises mittä miält! Aapisen alkutaival päätty tähä - kiitos sihe astisest kaikil. Tänä Aapisen kans lähretä uusil, jännittävil teil - taaplatka niilläki mun kanssan. Näkymissi julkkareil, keikoil, näyttelyis, Suamen teil!


Hei hoi, kesävoi, viulu soi,

kosk tänä mää sain pitkäaikkasen toive vihro viimen täytte! Nyy mul ja mun toiminimel on kotosivut, misä o uus riamulline ilme ja mahrollisuus iha itte niit päivittä. Enä ei tart soitta webmasteril lauantaehtoste ja sanno, et antteks häiriö, mut huamasin just et ton kolmannen keikkapäivämäärä kuukausnumeron peräst puuttu piste.

Noi pyärryttävä hurmavaiset taustkuvat o Warstan Elinan pääst ja kynäst kotosi - meijä yhtesest Aapisest! Ei varman tartte sannokka, mut sanon nyy kumminki, et älä muiluta niit kuvi oman käyttö ilma, et kysyt Elinalt luva. Nee o vähä niinko häne ikiomi, mul vaa vuakral.

Koitan päivittä näit sivui sopivaise usse. Kumminki enemä mää viäl tykkän oikkiast elämäst enemän ko virtuaalisest, nii et jollei viikkokaupal sivut muutu mikskä, ni älä välit!

Mukava juttu kumminki, ko juur sää olet tääl. Tul uurestaski, käy keikoil, luve kirjoi! Sunt varte mää olen nee tehny - ei munt yksinän ja ittekseni hommailu huvittais.


Heli