Kaikenkaltassi kirjotuksi

Laaksose Helin kynäst

reisujutuist päiväkirjoihi.

Käys tääl lukemas,

jollei muuto aik kulu.


Marraskuu - valju, synkkä ja vilune? Mitä mittä! Färei täys, tulen loimotust ja lämppö!

Tänä vuan mul o annettu simmone ilo, et marrasvalot o ollu erityisen kirkkai. Latvian mail jo vaeltelin, ko tul yhre ja saman päivän sisäl kaks tiato: Aapine o Finlandia Junior -ehrokkaan ja et presidentti ja Jenni kutsus munt Linna juhli. Aika huanost maltto seuravan yän nukku!

Aapise Finlandia Junior -ehrokkuus jäi ehrokkuureks (Onkelil onne!), mut jäljel o ylppiä ja aikkasaavane miäl. Ei täsä mittän turhanpäiten kirjoi tehrä! Sen kunniaks ja suven muisteluks laitan A-runovideon nyy teil kaikil nähtävil. See tehti yhten elokuisen iltan reippas tahris tääl meijä Rauman Lapin Kodiksamin kulmakunnil. Mää käsikirjotin (mittän Kultast karhu tuski on tulos...), Soinise Rami filmas, Lappalaise Miikka kamerois ja Nippalan J-J tek äänet - ja meijä armahaiset kyläläiset parin päivä varotusajal. Nuarin tais olla yhre ikkäne ja vanhin yhreksänkymppine. Kiitos kaikil!

Täsä teil siis Aapise A:

 

 

 

(Tämmöses linkis on koko isomp, mut laatu paremp: https://vimeo.com/78905663)

***

Viäl suviriamun jälkke täyty muista muistutta, et armoton o marrasaik ollu Latvian kansal, ko kymmeni kymmeni perheäitei ja -isi jäi ostosreissullas marketin sementtipalkkie al ainast unt nukkuma. Kolmpäiväse suruajanka jälkke ei murhe hellitä, mut ei ihmise auta ko elellä vaa. Otta taas kori kätte ja mennä kaupa ovest sisäl, hakke perhelles juusto ja voi ja toivo, ettei taivas putois niska.


Mul on tääl Latvias muutamainen tyäpäiv viäl jäljel ja sit alka mun kotomatka. Olen jo omil mannuil ikävöitteny - kaik on tääl mul ollu hyvi - mut ikävöitteny kumminki. Ko nii see o niinko Neumanni sanos: Ja elämä on helppoo silloin kun on joku, josta pitää kii, ei tarvitse mennä nukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin. Kyl o ollu viisas nuarmiäs! Kahrenkymmene neljä ikkäne.

 

Olkka valokuisel miälel!


Heli